Inkeriläisten viesti 2/62

HENKILÖKUVA

MOOSES PUTRO
Nouse Inkeri-hymnin säveltäjä

Kun inkerinsuornalaiset vielä vuonna 1848 elivät maaorjuuden raskaiden painojen puristuksessa, syntyi lokakuun 30 päivänä Tuutarin seurakunnan Nurkkalan - eli Kyllistenkylässä poikanen, joka kasteessa sai nimekseen Mooses Putro. Tämän vanhan äyrämöissuvun jäsenet olivat ahkeria talonpoikia viljellen pieniä peltotilkkujaan. Perimätietojen mukaan suku vaali vanhoja perinteitä ja cli uskonnollista väkeä. Suvun eräät jäsenet olivat myös musikaalisia harrastaen mm. virrenveisuuta virsikanteleen säestyksellä. Varmaan jo tämän Moosespoikasen kehdon ääressä olivat musiikin hyvät hengettäret, sillä hän sai perinnöksi taiteellisen lahjakkuuden ja hengen lahjat.



Vapaampien aikojen koittaessa maa-orjuuden kahleet kirposivat Inkerissäkin. Henkisten harrastusten ja ah kaansaannosten ensimmäisenä saavutuksena oli Kolppanan suomalaisen seminaarin perustaminen vuonna 1863, minne saapui oppilaaksi myös Mooses Putro. Kun hän hyvin arvosanoin v. 1886 päätti tämän oppilaitoksen kurssin, nuori opettaja ja muusikko jatkoi opintojaan Liivinmaan ritariston seminaarissa Valkissa v. 1867 ja jyväskylän seminaarissa v. 1871.

Saadakseen laajempaa musiikin tuntemusta ja taitoa Putro opiskeli vuosina 1874 - 1878 Pietarin keisarillisessa konservatoriossa. Täällä hän sai ohjausta myös sävellyksessä ja erikoistui urkujen hallintaan.

Pedagogisen uransa hän alkoi Kolppanan seminaarin musiikin opettajana vuosina 1873 - 1919. Opettajatoimensa ohella hän oli urkurina Pietarin P. Marian suomalaisessa seurakunnassa vuosina 1872 - 1919.

Hän tulkitsi herkästi klassillista urkumusiikkia omaten mm. taiteellisen improvisoimiskyvyn urkujensoitossa. Hän oli myös verraton kuoronjohtaja. Pietarin Suomalaista Lauluseuraa hän johti vuosina 1872 - 1919. Sanomalehti Inkerin toimittajana hän oli vuosina 1885 - 1905.

Mooses Putro tunnetaan myös säveltäjänä. Professori Heikki Klemetti asetti Mooses Putron kuoroteokset Varsin korkealle tasolle. Muun muassa Suomen Laulun ohjelmistoon on kuulunut Putron kantaatteja. Putro on säveltänyt monien laulujen ohella juhlavan Nouse Inkeri-hymnin, mikä ensimmäisen kerran esitettiin vuonna 1288 Kolppanan seminaarin 25-vuotisjuhlassa Kolppanassa ja sitten Skuoritsan yleisessä laulu- -ja soittojuhlassa 1899. Inkerin luterilaisia seurakuntia varten hän sävelsi kauniin messusävelmistön. Kolppanan seminaarin 50-vuotisjuhlaan Putro sävelsi juhlakantaatin, mikä on varsin korkeatasoinen ja taiteellisessa suhteessa kypsä kuoroteos. Säveltäjätyön ohella hän julkaisi v. 1879 Vanhaa ja uutta suomalaisen laulun harrastajille nimisen sävelmistön ja kuusi kuorolauluvihkoa Inkerin laulujuhlia varten 1899 -1913.

Varsin monipuolinen ja luova kyky oli säveltäjä Mooses Putro suomalaisen Inkerin sivistyskentällä. Tämän lisäksi hän oli ihmisenä miellyttävä ja kunnioitusta herättävä persoonallisuus, minkä takia hänelle uskottiin useita luottamustehtäviä Pietarissa ja Inkerinmaalla.

Salaperäisyyden hämärään peittyvät säveltäjä Mooses Putron elämän viimeiset vaiheet. Marraskuun 24 päivänä 1919 hän oli mennyt toimittamaan ruumiinsiunausta Pietarin luterilaiselle hautausmaalle ja tältä matkalta hän ei enää palannut milloinkaan.

T. J. Leini.

 

Nouse, Inkeri!

Nouse, Inkeri, jo herää työhön,
aamun koi jo sulle heijastaa.
Valoa jo elämäsi yöhön
leviää, oi armas synnyinmaa.
Väikkyen jo aamun sätehissä
toivo herää lastes sydämissä.
Nouse, Inkeri, jo loppuu yo,
nouse, nouse, sun hetkes lyö.

Kerran kaikuu vielä kaunis soitto
kautta kallihimman synnyinmaan,
valon, vapauden ompi voitto,
riemuiten käy kansa laulamaan.
Kuullen kutsumusta mielin innoin
kaikuaapi silloin täysin rinnoin:
Nouse, Inkeri, sun laulus soi,
nouse, päiväks jo vaihtuu koi!