Inkeriaiheista kirjallisuutta


Adam Vainikka - Helena Miettinen

ILOINEN INKERI (15 €)
Inkerin kulttuuriseura ry, 2005

Iloinen Inkeri on kokoelma Ruotsissa asuvan inkeriläisen Adam Vainikan pilapiirroksia, joissa hän kuvaa entisen Inkerin elämää etenkin miehen näkökulmasta.

Adam Vainikka on syntynyt Pajulan kylässä Inkerinmaalla vuonna 1925 ja asunut Ruotsissa vuodesta 1947 lähtien. Elämänsä varrella Adam on työskennellyt monissa eri ammateissa, mm. valajana ja viimeksi vartijana, mutta musiikki ja kuvataiteet ovat olleet aina hänen sydäntään lähellä.

Adamin elämäntarina on osa inkeriläisten kollektiivista kärsimyshistoriaa ja tästä näkökulmasta se on myös ymmärrettävä lukea. Huolimatta siitä, että lapsuudenmuistot lohkaisevat elämän-tarinasta melkoisen osan ja kuulijalle saattaa välittyä kärsineen ihmisen kuva Adamin arvio elämästään yllättää. Hän katsoo eläneensä paremman elämän kuin Ruotsin kuningas. Jos Adam ei ehkä taloudellisesti kuninkaalleen pärjääkään, myös hänen elämäänsä on sisältynyt myös tarunomaista romantiikkaa ja uskollista rakkautta ankaran nuoruusajan vastapainoksi.

Adam varttui Inkerinmaalla kymmenpäisen sisarusparven nuorimpana. Adam oli vasta nelivuotias, kun hänen isänsä vangittiin, koska oli kieltäytynyt liittymästä kolhoosiin. Sodan aikana Adamin perhe hajosi. Leningradissa olleet sisaret lähetettiin Siperiaan ja Adam itse muutti sodan loppu-vaiheessa Suomeen. Hän sai paikan Rovaniemeltä saksalaisten esikunnasta. Suomessa hän sai yhteyden myös isäänsä, joka uskoi nuorimman poikansa kuolleen sodassa. Kun poliittinen tilanne muuttui, 19-vuotias Adam siirtyi Ruotsiin.

Kuvista kirjaksi



No kylpäs on kummaa. Ihanko issiään katselis! Iloinen Inkeri -kirjan toimitustyön on tehnyt valtiotieteiden tohtori, kirjailija Helena Miettinen. Miettinen on analysoinut Adamin tekstejä narratiivista tutkimustraditiota noudattaen ja rakentanut piirrostarinoista hahmottuvista teemoista yhteenvedon. Täydentääkseen Inkerin arjen kuvaa Miettinen on keskustellut piirroksista historiallisen Inkerin olot muistavien paluumuuttajien kanssa.

Adamin piirrosten maailma saattaa näyttää turhan viinanhuuruiselta ja “syntiseltä”, mutta kuvista kutoutuva tarina tulee asemoida vitsien viitekehykseen. Kaikkialla vitsailun kohteena on usein kielletyt ja vaietut asiat. Näin ollen “vitsikkään” Inkerin kuvia voidaan lukea viesteinä inkeriläisen yhteisön normien vastaisesta käyttäytymisestä ja tabuista. Pilakuvista ei siis pidä vetää johtopäätöstä, että elämä entisessä Inkerissä olisi ollut yleistä juopottelua tai työn vieroksuntaa. Ahkeruus on päinvastoin yksi keskeisimpiä inkeriläisten arvoja.

Inkerin kulttuuriseura on koko toimintansa ajan pyrkinyt tuomaan päivänvaloon uusia näkökulmia inkeriläisyyteen, kuten aikaisemmin julkaistut Inkerin lasten oppikirja ja Inkerin satulipas kiistatta osoittavat. Iloinen Inkeri jatkaa samaa hyväksi havaittua linjaa. Työtä on tehty käsi kädessä Ruotsin inkerinsuomalaisten keskusliiton kanssa. Erityiskiitokset kuuluvat Inkeri Petersonille tekstien ruotsinnoksesta.



Nyt ko täs vanhas iäs koettelloo muistella sitä nuoruussynnin aikaa, niin tahtoo käyvä oikein naurattammaa, vanhapiika muisteloo!

Adam Vainikan 133 piirroksesta avautuu valtavirrasta poikkeava näkökulma Inkeriin ja kuuluu inkeriläisen miehen ääni. Peräti 54 kuvassa puhujana on mies. 19 piirroksessa nainen ja mies puhuvat keskenään ja 13 kuvassa äänessä on nainen. Silloinkin, kun Adam kuvaa inkeriläistä elämää yleisemmällä tasolla, näkökulma on miehinen. 19 piirroksessa kerrotaan poikien kujeista, kun tytöt ovat mukana vain neljässä. Mukana on yhdeksän sota-aikaa kuvaavaa piirrosta ja myös kommunismia kritisoidaan miehen äänellä. Tähän kokoelmateokseen on poimittu vain osa Adamin kuvista. Mukaan on valikoitu erityisesti ne piirrokset, joihin sisältyy jokin sutkaus, jolloin pelkät tilanteiden kuvaukset ovat karsiutuneet pois, kuten sota-ajan muistot ja osa lasten ja nuorten leikkien kuvauksia

Kirjoja on myytävänä Inkerin kulttuuriseuran Koivussa ja tähdessä, osoite Kaarlenkatu 3 - 5, A, 00530 Helsinki. Voit tehdä tilauksen sähköpostitse osoitteesta koivujatahti@netti.fi tai tytti.piironen@kolumbus.fi tai puhelimitse 050-529 0756.