www.inkeri.com Etusivu Inkerin kulttuuriseura ry Tulevia tapahtumia Inkerin kulttuurikanava Inkerin historia ja kulttuuri Uutisia Inkeri-kirjakauppa Inkerin tapatietoa Inkeri-aiheista kirjallisuutta Äänellä itkijät Sampo-korut Sukututkimus Inkeriseuroja Suomessa Ruotsissa Virossa Pietarissa Karjalassa Virtuaali-Inkeri In English		Inkeri-aiheista kirjallisuutta Martti Haltia ja Pertti Kaarna kokosivat vuonna 1991 luettelon pääasiassa suomenkielisestä Inkeri-aiheisesta kirjallisuudesta ja kirjoituksista vuosilta 1955-1991. Luettelossa ei ole sota-aikana tai sitä ennen julkaistuja kirjoja, jotka yleensä poistettiin markkinoilta sodan jälkeen valvontakomission vaatimuksesta. Vanhemman kirjallisuuden jäljille pääsee esim. vuonna 1944 lakkautetun Inkerin liiton sihteerin Juuso Mustosen laatimasta luettelosta ”Luettelo Inkeri-aiheisesta kirjallisuudesta”, joka on Inkerin liiton kirjasia n:o 1 Helsinki 1934. ”Inkerin suomalaisten historia” Jyväskylä 1969 sisältää hyvän kirjallisuusluettelon. Jarmo Elomaa on toimittanut teoksen ”Inkerin bibliografia” – luettelo vatjalaisia, inkeroisia ja Inkerin suomalaisia käsittelevästä kirjallisuudesta 1981. Myös seuraavat kirjat sisältävät kirjallisuusluettelot: Olavi Koivukangas, Simo Toivonen ” Suomen siirtolaisuuden ja massamuuton bibliografia”, Siirtolaisinstituutti, Turku 1978, Hannes Sihvo (toim.) Inkerinmaalla, Muistoja Inkerin maasta sanoin ja kuvin”. Hämeenlinna 1989. Kirjallisuusluettelo täydentyy jatkuvasti. 1950-luku Felix, J. Oinas, The Votes. New Have 1955. (Vatjalaiset) Johannes Angere, Sotaa ja rauhaa rautaesiripun molemmin puolin. 1957. Kirja on ilmestynyt myös ruotsiksi. Eero Kuussaari, Vapaustaistelujen teillä. Loviisa 1957. Sotahistoriallinen katsaus ns. heimosotiin. Juhani Konkka. Pietarin valot. WSOY, Porvoo 1958.¨ Julius Mägiste, Woten erzählen. Wotische Sprachproben. Helsinki. 1959. Suomalais-ugrilaisen Seuran toimituksia 118. Vatjalaiset kertovat, vatjalaisia kielinäytteitä. 1960-luku Erik Amburger, Geschichte des Protestantismus in Russland. Stuttgart 1961. Protestanttilaisuuden historia Venäjällä. Paul Ariste. A Grammar of the Voti Language. Indiana University Publications. Uralic and Altaic Series. Bloomington. The Hague. 1968. Vatjan kielen kielioppi. Z. M. Dubrovina. Iz istoriii finskogo naselenija Leningraskoj oblasti. Vestnik Leningrasdkogo Universiteta 20/1962 s. 111 – 120. Leningradin alueen suomalaisen väestön historiasta. Sulo Haltsonen. Entistä Inkeriä. Inkerin suomalaisasutuksen vaiheita ja kulttuurihistorian piirteitä. Helsinki 1965. Lauri Honko, Geisterglaube in Ingermanland. FF Communications 185, Helsinki 1962. Hatliausko Inkerinmaalla. Inkerin suomalaisten historia. Julkaisija Inkeriläisten Sivistyssäätiö. Jyväskylä 1969. Antti Inkinen. Die Ingermanländer – Schicksal eines Volksplitters unter Sovjetrussischer Herrschaft. Osteuropa 10/1965. Inkeriläiset – erään kansansirpaleen kohtalo neuvostovenäläisen herruuden alla. Antti Inkinen, Suomalainen virkamies Pietarissa. Historiallinen aikakauskirja 2/1962. Isien usko. Inkerin kirkon 350-vuotisjuhlanumero. Växjö 1961. Greta Karste-Liikkanen. Pietari-suuntaus kannakselaisessa elämänkentässä 1800-luvun loppupuolelta vuoteen 1918. Kansantieteellinen arkisto 20, 1968. Inkerin kuolinkamppailu. Johannes Kemppi. Ingeris dödkamp. Scaniaförlaget, Malmö 1969. M. M. Koronen. Finskije internationalisty v borbe za vlast Sovetov. Leningrad 1969. Suomalaiset interntionalistit taistelussa neuvostovallan puolesta. Teos kertoo lähinnä punaisista suomalaisista mm. Itä-Karjalan ja Inkerin rintamilla Venäjän sisällissodan aikana. Keijo K. Kulha, inkeriläisten siirtäminen Suomeen II maailmansodan aikana. Studia Historica Jyväskylänesiä. 5. Jyväskylä 1967. Aatami Kuortti. Tapahtui Inkerissä. SLEY 1962. Aatami Kuortti. Inkerin kirkon vaikeita vuosia. SLEY Pieksämäki 1963. Aatami Kuortti, Juhana. Inkerinsuomalainen. SLEY, Helsinki 1966. Arvo Laanest. Isurid ja isuri keel. Tallinn 1964. Inkeroiset ja inkeroisten kieli. Arvo Laanest, Isuri mudetekste. Tallinn. 1966. Inkeroisten murretekstejä. Aappo Metiäinen, Kaarlo Kurko, Entisen Inkerin luterilaisen kirkon 350-vuotismuistojulkaisu sanoin ja kuvin. Helsinki 1960. E. R. Nirvi. Inkeroismurteiden asema. Kalevalaisseuran vuosikirja 41. s. 99 – 132. Helsinki 1961. Samassa vuosikirjassa on myös Viljo Nissilän artikkeli Inkeri-nimen etymologiasta. Gustav Ränk, Vatjalaiset. SKS. Helsinki 1960. I. A. Selitskaja, Bibliography of Literature in the izhorian language. Sovetskoje finnougrovedenije 1965, s. 302 – 305. Luettelo inkeroiskielisestä kirjallisuudesta, jota Neuvostoliitossa ilmestyi 1930-luvulla. Helli Suominen, Mooses Putro. Inkerinmaan kansallislaulun säveltäjä. Helsinki 1969. Vanha Tuutari. Tuntemattoman tekijän käsikirjoitus 19. vuosisadan alusta. Julkaissut Sulo Haltsonen. Suomi 1112:4. SKS. Helsinki 1967. Pertti Virtaranta. Lähisukukielten lukemisto. Helsinki 1967. Mukana mm. inkeroisten ja vatjalasten murrenäytteitä, kertomuksia ja karttoja. 1970-luku Olli Alho. Orjat ja isännät. Tutkimus inkeriläisistä maaorjarunoista. SKS. Helsinki 1979. Johannes Angere. Me Kullan miehet. Romaani. Helsinki 1970. Max Engman, Den kyrkliga registeringen av finländare i Ryssland. Genos 4/1975. Venäjän suomalaisten kirkollinen rekisteröiminen. Max Engman. Migration from Finland to Russia during the nineteenth Century. Scandinavian Journal of History 3/1978. Siirtolaisuus Suomesta Venäjälle 1800-luvulla. Irja Hiiva, Hemifrån. Stockholm 1977. Poissa kotoa. Tuomo Huuhtanen. Vallankumouksen vaiheita. Muistelmia Inkerinmaan hengellisestä herätyksestä. Ristin Voitto. Tikkurila 1976. Alvin Isberg, Svensk segregations- och konversionspolitik i Ingermanland 1617-1704. Uppsala 1973. Sune Jungar, Finländare I Ryssland. Utflyktningen till Ryssland 1809–1917. Meddleanden 1. Historiska insitutionen. Åbo Akademi 1972. Suomalaiset Venäjällä. Muutto Venäjälle 1809-1917. Alpo Juntunen. Suomalaista kulttuuria Nevan rannoilla. Piirteitä Pietarin suomalaisen siirtokunnan kulttuurielämästä. Turun yliopiston Suomen historian laitos. Monistesarja B. Tutkimuksia 4. Turku 1970. Kalevi Kalemaa, Matti Kurikka. Legenda jo eläessään. WSOY, Porvoo 1978. Inkeriläissyntyisen utopistin ja sosialistin elämänkerta. Olavi Koivukangas, Simo Toivonen, Suomen siirtolaisuuden ja massamuuton bibliografia. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 1978. Luettelossa on mm. vanhempaa Inkeri-kirjallisuutta ja artikkeleita. E. Kiuru, T. Koski, E. Kylmäsuu. Narodnyje pesni ingermanlandii. Akademia nauk SSSR, Karelskij filisl. Insitut jazyka, literatury i istorii. Leningrad 1974. Inkeriläisiä kansanlauluja. Aatami Kuortti. Aloitettava alusta. SLEY 1973. Saini Laurikkala, S. J. Laurikkala. Inkerinsuomalaisten hengellinen isä. Inkerissä 1909-1937. Ruotsissa 1952-1957. Uusikaupunki 1970. Tyyne Lehtonen, Kohtalon lapsia. Otava 1974. Merle Leppik, Ingersoome Kurgola murde fonolofilisi systeemi kujunemine. Tallinn 1975. Inkeriläinen Kurkulan murteen äänteellinen järjestelmä. Kirjassa on myös kartta Länsi-Inkerin suomalais-, inkerikko- ja vatjalaiskylistä. Ian M. Matley. The Diaspersal of the Ingrian Finns. Slavic Review, volume 38. nr 1 March 1979. s 1-16. Inkerin suomalaisten hajaannus. Artikkelissa on arvioitu Inkerin väestönsiirtoja ja väestötilastoja. R. E. Nirvi. Inkeroismurteiden sanakirja. Helsinki 1971. Toivo Nygård. Suur-Suomi vai lähiheimolaisten auttaminen. Aatteellinen heimotyö itsenäisessä Suomessa. Helsinki-Keuruu 1978. Raimo Pullat, Pietarin virolaiset ja suomalaiset. Vertaileva historiallinen tutkimus 1700-luvulta vuoteen 1917. Sosiaalihistoriallinen ja demografinen aspekti. Turun historiallinen arkisto 29, s. 7-51. Turku 1974. Maija Rajainen. Luterilaisuus Venäjän valtikan alaisena. Itä-Suomen ja Inkerin kirkon järjestelyvaiheita Uudenkaupungin ja Turun rauhojen molemmin puolin. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 87. Helsinki – Vammala 1972. Ingrid Rüütel. Vadja ja isuri rahvalaule. Tallinn 1970. Vatjalaisten ja inkeroisten kansanlauluja. Uljas Vikström. Hyvien ihmisen seurassa. Hajamuistoja. Petroskoi 1978. Muistelmissa on luku ”Inkerinmaalla”. Pertti Virtaranta. Inkeriläisiä sananlaskuja ja arvoituksia. Helsinki 1978. Elna Öpik, Vadjalastest ja isuritest XVIII sajandi lõpul. Etnografilsi ja lingvistilisis materjale Fjodor Tumanski. Peterburi kubermangu kirjelduses. Tallinn 1970. Vatjalaisista ja inkeroisista 1700-luvun lopulla. 1980-luku Aleksanteri Ahola-Valo. Koulupojan päiväkirja. ELPO ry. Jyväskylä 1988. Voitto Ahonen. Jälleenrakennuksen politiikka ja talous. Kaupunkien toipuminen isosta vihasta noin vuoteen 1740. Suomen Historiallinen Seura. Historiallisia tutkimuksia 146. Vammala 1988. Väitöskirja jossa esitellään myös ajankohdan pakolaisuutta Inkerinmaalta. Veikko Airola, Vuodet ja kasvot. Internationalistit rintamilla ja rauhan töissä. Karjala-kustantamo 1987. Erik Amburger, Ingermanland 1 – 11- Eine junge Provinz Russlands im Wirkungsbereich der Residenz und Weltstadt St. Peterburg-Leningrad. Köln-Wien-Ebelsbach, 1980. Inkerinmaa – nuori maakunta Venäjällä Pietarin-Leningradin maailmankaupungin vaikutsupiirissa. Saksankielinen perusteos maantieteellisen Inkerin ja sen kaikkien kansallisuuksien historiasta. Paul Ariste. Vadja keele lugemik. Tartu 1980. Vatjan kielen lukemisto. Paul Ariste. Vadja rahalaulud ja nende keel. Valgus. Tallinn 1986. Vatjalaisten kansanlaulut ja niiden kieli. Det svunna Ingermanland. En kort berättelse i ord och bild om Ingermanland och dess skingrade finska befolkning. ISK, Västerås 1986. Kadonnut Inkerinmaa. Lyhyt kertomus sanoin ja kuvin Inkerinmaasta ja sen hajotetusta suomalaisesta väestöstä. Jarmo Elomaa, Inkerin bibliografia. Luettelo vatjalaisia, inkeroisia ja Inkerin suomalaisia käsittelevästä kirjallisuudesta. Castenium toimitteita 22. Helsinki 1981. Max Engman. Migrationen från Finland till Ryssland –forskningsläge och huvuddrag. Siirtolaisuus-Migration 3/1980. Siirtolaisuus Suomesta Venäjälle – tutkimustilanne ja pääpiirteet. Max Engman. St. Peterburg och Finland. Migration och influence 1703-1917. Bidraag til känndom av Finlands natur och folk. 130. Helsingfors 1983. Toivo Folkesten, Aleksanteri Halttunen, Toivo Jääskeläinen, 50-vuotismuisto kirkon kohtaloista Inkerissä. 50-årsminne av kyrkans öde i Ingermanland. ISK. Västerås 1987. Testi on ruotsiksi ja suomeksi. Uno Hammarström. Ingermanländarna som flydde till Sverige. Västeås 1985. Inkeriläiset, jotka pakenivat Ruotsiin. Eino Hanski. Heimopataljoona. Finn Kirja, Tukholma – Juva 1982. Eino Hanski. Elävät varjot. Koko kansan kirjakerho 1986. Irja Hiiva. Förvisningen. Sahlgrens. Jakobstad 1988. Karkotus. Oskar Himiläinen. Vieras isänmaa. Inkeriläisen kohtalontie. Gummerus Jyväskylä 1981. Ilmestynyt myös ruotsiksi. Historian tutkimuksia 4. Joensuun yliopiston julkaisusarja. Joensuu 1987. Teoksessa on kaksi Inkerin historiaa koskevaa artikkelia: Kimo Keskinen, Olli-Matti Sopanen, Heino Voutilainen, Inkerin kansan murrosvaiheet uudella ajalla. Matti Hirvonen, Inkerin ja Vatjan kansan kehityskaari. Kalervo Huttunen. Pietarin suomenkielisen lehdistön alkuvaiheet vuosina 1870-1883. Suomen sanomalehdistön historia –projektin julkaisuja 18. Helsinki 1981. Kari Immonen. Ryssästä saa puhua… Neuvostoliitto suomaalisesa julkisuudessa ja kirjat julkisuuden muotona 1918-39. Otava, Keuruu 1987. Teos sisältää laajan kirjallisuusluettelon, jossa on paljon sotien välisen ajan Inkeri- ja heimokirjallisuutta sekä kirjailijoiden henkilötiedot. Ingermanländer i Västerås. Västerås Ingermanländernas förening VIF. Västerås 1989. Inkeriläiset Västeråsissa. Alpo Juntunen. Suomalaisten karkottaminen Siperiaan autonomian aikana ja karkotetut Siperiassa. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 1983. Juhani Jääskeläinen, Inkerin suomalainen evankelis-luterilainen kirkko neuvostojärjestelmän ensimmäisenä vuosikymmenenä 1917-1927. Väitöskirja. Helsinki 1980. Juhani Jääskeläinen. Inkerin suomalaisten evankelis-luterilaisten seurakuntien matrikkeli vuosilta 1918-1938. Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 72. Helsinki-Saarijärvi 1982. Mikko Kolomainen. Inkerin toisinajattelijat. Ristin Voitto, Vantaa 1989. Jouni Korkiasaari. Suomalaiset maailmalla. Suomen siirtolaisuus ja ulkosuomalaiset entisajoilta tähän päivään. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 1989. Aatami Kuortti. Kirkossa, keskitysleirissä, korvessa. Inkeriläispapin muistelmia. 4. painos. SLEY. Jyväskylä 1989. 1. painos ilmestyi 1964. Vuona 1934 ilmestyi ensimmäinen versio ”Pappina, pakkotyössä, pakolaisena, joka on käännetty useille eri kielille. Aatami Kuortti. Veljeni sotavangit. SLEY 1989. Matti Kuusi. Maria Luukan laulut ja loitsut. Tutkimus läntisimmän Inkerin suomalaisperinteestä. Helsinki 1983. Seppo Lallukka. Suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton uusimpien väestönlaskentojen valossa. Neuvostoliittoinstituutin julkaisusarja A 11. Helsinki 1982. Kari K. Laurla. Inkeri, vaakuna ja lippu. Collegium Heraldicus fennicus/Airut. Helsinki 1989. Reino Läärä. Jää hyvästi Inkerinmaa. Gummerus, Jyväskylä 1982. Antti Makara. Rajat eivät pidätä. Kustannuspiste. Saarijärvi 1983. O. Manninen. Erillinen pataljoona 6:n tie. Sotilasaikakauslehti 8/1988. Helena Miettinen. Inkeriläiset maaton kansa. Tammi, Jyväskylä 1989. Ania Monahof, Genom graniten. Stockholm 1987. Graniitin läpi. Ania Mohahof. Till flykten. Stockholm 1988. Pakoon. Ania Monahof. Mot stjärnan. Stockholm 1989. Kohti tähteä. Pentti Murto. Petroskoin suomalaisten uusi kirkko Neuvostoliitossa. Suomi-konferenssin vuosikirja 1984. New York Mills 1984. Pekka Mutanen. Poika Markkovan kylästä. Dokumentaarinovelli. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1983. Pekka Mutanen. Läpi tuskien käy elontie. Petroskoi 1989. Heikki Mylläri. Inkeriläisten yhdistys ry:n Turun paikallisosaston toimintakertomus 1932-1982. Aili Nenola-Kallio. Studies in Ingrian Laments. FF Comunications. Helsinki 1982. Tutkimus Inkerin itkuvirsistä. Neuvosto-Karjalan kirjailijat. Hakuteos. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1989. Ella Ojala. Pitkä kotimatka. Tammi. Helsinki 1988. Viktor Pajunen. Ingermanländerna i Sverige. Kirjassa Finska språket i Sverige. Stockholm 1982. Inkeriläiset Ruotsissa. Larin Paraske, Ruokopilli. Lyriikkaa ja kertomusrunoutta. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1986. Teksti suomeksi ja venäjäksi. Lauri Posti, Seppo Suhonen. Vatjan kielen Kukkosin murteen sanakirja. Helsinki 1980. Punalippu 8/1987. Petroskoi 1987. Lehden Inkeri-aiheinen erikoisnumero. Pekka Pöllä, Matjaksen onni. Pienoisromaani ja novelleja. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1986. Ulla Riutta. Katso, mikä aamu. Mika Piiparisen elämä ja musiikki. Päivä, Jyväskylä 1985. Lyyli Ronkonen. Laps` Inkerin. Muistojen Inkeri Stalinin hirmuvallan alla. Gummerus, Jyväskylä 1989. Urho Ruhanen. Vuosisadan pyörteissä. Muistelmia ja esseitä. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1987. Urho Ruhanen. Syytettynä suomalainen. Toimittanut Juha Virkkunen. Pohjoinen, Oulu 1989. Hannes Sihvo (toim.) Inkerinmaalla. Muistoja Inkerin maasta ja kansasta sanoin ja kuvin. Karisto Hämeenlinna 1989. Tapani Sopanen. Hänen siipiensä alla. Ristin Voitto. Vantaa 1982. Uusi painos 1990. Ilmestynyt myös ruotsiksi nimellä ”Ingermanlänning”, 1983. St. Katarina svenska församlings i St. Peterurg historia på grund av kyrkorådsprotokoll och upplevelser författad av Herman Kajanus, kyrkohärde. Utg. med inledning och kommentarer av W. E. Nordsröm. Ekenäs tryckeri aktiebolags förlag. Ekenäs 1980. Pietarin Pyhän Katarinan ruotsalaisen seurakunnan historia kirkkoneuvoston pöytäkirjojen ja kokemusten perusteella. Kirjoittanut kirkkoherra Herman Kajanus. Julkaistu W. E. Nordströmin johdannoin ja selityksin. Arvo Survo. Neljäs tuuli. Otteita inkeriläispappi Arvo Survon puheista. Valinnut ja toimittanut Vesa Junttila. Lasten Keskus, Jyväskylä 1989. Ilmar Talve. Vatjalaisten kansankulttuuria. Helsinki 1981. Birger Thuresson, Inkerin Lilja. Pakolaistytön tarina. Ristin Voitto, Porvoo-Juva 1986. Kirja on alun perin ilmestynyt ruotsiksi. Senni Timonen. (toim.) Näin lauloi Larin Paraske. Helsinki-Pieksämäki 1980. Erkki Tuuli. Inkeriläisten vaellus. Inkeriläisen väestön siirto 1941-1945. WSOY. Porvoo-Helsinki-Juva 1988. Valev Uibopuu. Meis ja meie hõimud. Eesti Kirjanike Kooperatiiv. Lund 1984. Sama kirja on ilmestynyt myös ruotsiksi nimellä Finnougrierna och deras språk. Studentlitteratur 1986. Suomalais-ugrilaiset ja heidän kielensä. Teoksessa on noin 20 sivua asiaa Inkerin väestöstä ja kielestä sekä karttoja. Ulkosuomalaisia. Kalevalaseuran vuosikirija 62. SKS. Helsinki 1982. Sisältää mm. Max Engmanin artikkelit: Pietarin suomalaiset ruokatavarakaupat; Suomalaistyttö Pietarissa. Fiktio ja todelliuus sekä Matti Kuusen artikkelin Narvusin suomalaissuvuista. Matti Vesvalo. Tällästäkki sitä sattuu… Juttuja. Karjala-kustantamo, Petroskoi 1982. Voldemar Virolainen. Vihreä valo. Progress. Moskova 1981. Muistelmia mm. Pietarin suomalaisista ja Neuvosto-Karjalasta. Kyösti Väänänen. Herdaminne for Ingermanland 1. Lutherska stiftstyrelsen, församlingnars prästerskap och skollärare i Ingermanland under svenska tiden. Svenska litteraturssällskap i Finland. Helsingfors 1987. Inkern paimenmuisto 1. luterilainen hiippakunnanjohto, seurakuntien papisto ja koulunopettajat Inkerinmaalla Ruotsin vallan aikana. 1990-luku Aleksanteri Ahola-Valo. Koulupojan päiväkirja II. ELPO ry. Jyväskylä 1990. Dokumentteja Inkerinmaalta. Toim. Pekka Nevalainen ja Hannes Sihvo. Studia Fennica Humanistica 11. Joensuun yliopisto 1990. Sam Dahlgren. Vainottu kirkko. Luterilaiset kirkot Itä-Euroopan maissa. Toimittanut ja täydentänyt Jaakko Launikari. SLEY. Pieksämäki 1990. Launikari on täydentänyt teosta Viron ja Inkerin osalta. Olavi Eskola. Siperian kierros- inkeriläisen Juho Punkan elämä. Ristin voitto, Vantaa 1990. Lauri Harvilahti. Kertovan runon keinot. Inkeriläisen lauluepiikan tuottaminen. SKS 1990. Martti Häikiö, Juhana Aunesluoma. Suomalaiset Neuvostoliitossa, selvitys Neuvostoliitossa asuvien inkeriläisten ja muiden suomalaisten lukumäärästä ja mahdollisesta muuttohalukkuudesta Suomeen. Suomi-Seura ry. 1990. (Moniste) Inkerin eeppisiä runoja. Neuvostoliiton tiedeakatemian Karjalan haaraosasto. Kielen, kirjallisuuden ja historian laitos. Karjala-kustantamo. Petroskoi 1990. Inkerin teillä. Toimittaneet Pekka Laaksonen ja Sirkka-Liisa Mettomäki. Kalevalaseuran vuosikirja 69-70. SKS 1990. Sisältää 19 tutkijan Inkeri-aiheisia artikkeleja, runoja, matkakertomuksia, päiväkirjalehtiä ja valokuvia. Aulikki Jalava. Kansallisuus kadoksissa. Neuvosto-Karjalan suomenkielisen epiikan kehitys. SKS 1990. Kirja tarkastelee myös inkeriläistä kulttuuria. Signe Kaskela, Under Stalins diktatur. Tre Böckers förlag 1990. Stalinin diktatuurin alla. Katariina Suuren aikaan. Kotkan kaupunki 1990. Upeasti kuvitettu näyttelyluettelo, jossa on asiaa myös Inkeristä. Mikko Kolomainen. Pojat ja vunukat. Inkeriläisen suvun historia. Ristin Voitto. Vantaa 1990. Aatami Kuortti, Reijo Arkkila. Inkerin kirkon yö ja aamu. SLEY 1990. Eeva Mesiäinen. Maria Kajavan pitkä taival. Karas-Sana. Jyväskylä 1990. Pekka Nevalainen. Inkeriläinen siirtoväki suomessa 1940-luvulla. Otava, Keuruu 1990.Väitöskirja. Ella Ojala. Suomi näkyy. Tammi, Helsinki 1990. Ella Ojala. Pelastunut albumi. Tammi 1991. Vilho Rantanen. Ristin ja Siperian tie. Päivä 1990. Teos on alun perin ilmestynyt jo v. 1935, mutta se oli sodan jälkeen ns. kiellettyjen kirjojen luettelossa. Lyyli Ronkonen, Inkeri, isänmaa kallis. Gummerus, Jyväskylä 1990. Tietoja Suomeen aikoville Neuvostoliiton suomalaisille. Työministeriö, Helsinki 1990. Aale Tynni. Inkeri, Inkerini. WSOY 1990. Pertti Virtaranta. Kulttuurikuvia Karjalasta. Ihmisiä ja elämänkohtaloita rajantakaisessa Karjalassa. Weilin & Göös. Jyväskylä 1990. Mukana myös inkeriläisten vaiheita. Paikallisseurakunnan opas inkeriläistyössä. Laatinut kirkon ulkomaanasiain neuvoston asettama työryhmä. Helsinki 1991.