IVAN PETROVITS PAVLOV
Tiedemies
Kuuluisa neurofysiologian tutkija Ivan Petrovits Pavlov (1849–1936) liittyy erottamattomasti Kelton ja kelttolaisten elämään. Hänen tutkimuslaitoksensa sijaitsee Keltossa.
Pavlovin 1920-luvulla suorittamat koirakokeet tunnetaan kaikkialla maailmalla ja ne muodostivat perustan ns. behaviorismille, joka oli pitkään vallitseva suunta psykologiassa) Teorian mukaan opetuksen (tarkemmin sanottuna ehdollistamisen) keinoin voidaan valitulla ärsykkeellä saada aikaan yksilössä toiminta tai reaktio (responssi), joka ei kuulu ehdollistetun (opetetun) yksilön tavanmukaiseen toimintatapaan.
Koirakokeissaan Pavlov toi maailman tietoisuuteen ne mekanismit, jotka vaikuttavat koirien ehdollisten refleksien, ja niiden myötä käyttäytymishäiriöiden, muodostumiseen. Tietyn äänen kuuleminen ennen ruoan saantia sai koirat yhdistämään ruuan ja äänen niin, että jo pelkkä äänen kuuleminen sai koirien syljen valumaan, vaikka ruokaa ei olisi tuotu. Ärsykkeenä voi olla mikä tahansa toimintaan kuulumatonkin tai kuuluva asia kuten ääni, väri tai haju. Mutta kun Pavlov muutti kellojen äänenkorkeuksia niin lähelle toisiaan, ettei koira enää tiennyt, mitä oli tulossa, koirilla alkoi ilmetä käyttäytymishäiriöitä ja neuroottisia oireita.
Koirien lisäksi Pavlovin tutkimuslaitoksessa oli myös muita eläimiä. Kelttolaiset muistavat erityisesti Pavlovin simpanssit Rosan ja Raphaelin, jotka saattoivat ulkoilulenkeillään hämmästyttää laitumelle lypsämään meneviä kelttolaisemäntiä.