Kylien karttoja
Kaprion linna
Ensimmäinen maininta Kaprion (ven. Koporje, vir. Kabrio, ruots. Koporie, lat. Capurga linnasta on vuodelta 1240. Linna palveli pitkään saksalaisten Hansa-kauppiaiden ja muiden balttien (Itämeren itärannikon saksalaissiirtokuntien) tukikohtana. Eerik Jönsinpoika Husgafvel siirtyi Kymenkartanon voudin tehtävistä Kaprion linnan voudiksi Inkerin valloituksen jälkeen ja hoiti linnanvoudin tehtäviä noin 1610–1613 Kustaa II Adolfin aikana.
Linnoitus sijaitsee 120 km länteen Pietarista, 12 kilometrin päässä Suomenlahden etelärannasta, Leningradin alueella, Kaporskin volostin Kaprion kylässä.
Linnoitus sijaitsee jyrkällä Suomenlahden rannalla, korkean kalkkikivikallion päällä. Linnoitusta ympäröivät luonnon muovaamat rotkot, joiden jyrkin kohta on lounaisrinne, joka kohoaa 25 metriä Kaporka-joen yläpuolelle. Linnoituksen alue muistuttaa kaakosta luoteeseen suuntautuvaa kolmiota. Kolme tornia neljästä sijoittuvat luoteismuurin suoralle osalle. Kaarevaa lounaismuuria suojaa kaksi tornia. Kaksi tornia suojaa linnoitusmuurin pääporttia. Muuri on varustettu holvatuin tiloin, kasematein. Muista venäläisistä linnoituksista poiketen Kaprion linnoitukselle on ominaista kaksi vierekkäin sijoitettua muuria, jotka sulkeutuvat portein ja kehämuurein. Linnan pääportille johtaa vallihaudan yli silta. Kaikki linnan tornit ovat viisikerroksisia, muodoltaan pyöreitä ja suunnattu pellolle päin. Linnoituksen tornit ja muurit on tehty paikallisista kalkkikivilaatoista. Muurien sisällä on torneihin johtavat portaat.
Linnoitus on säilynyt meidän päiviimme saakka melkein entisellään. Toisen maailmansodan aikana linnoitus ei vaurioitunut. Aika ja ihmiset ovat olleet pääsyynä linnan rappeutumiseen. Vuodesta 1970 vuoteen 1985 linnassa linnoituksessa tehtiin tutkimus- ja restaurointitöitä. Rahoituksen puutteen vuoksi restaurointi lopetettiin vuonna 1985. Vuonna 2001 Kaprioon valmistui museo. Kesäisin vietetään linnoituksen historiaan liittyviä paikallisia juhlia. Kaikki linnoituksen kohteet on tieteellisesti dokumentoitu.
Kaprion linnoituksen historia jakautuu neljään seuraavaan ajanjaksoon:
1. 1200-luku (1240) -1400-luvun loppu (1478): Novgorodin vallan aika 2. 1400-luvun loppu (1478) -1600-luvun alku (1612-1614): Moskovan
.....vallan aika
3. 1600-luvun alku (1612–17) -1700-luvun alku (1703): Ruotsin vallan
.....aika
4. 1700-luvun alku (1703) -1900-luvun alku: Kaprio osa Venäjän
.....imperiumia
1240 saksalaiset perustavat hautausmaan paikalle puisen linnoituksen ja kaupungin
1241 Aleksanteri Nevskin johtamat Novgorodin joukot tuhoavat saksalaisen linnoituksen
1279–1280 Aleksanteri Nevskin poika, ruhtinas Dimitri rakennuttaa uudelleen puulinnoituksen
1282–1297 novgorodilaiset tuhoavat ruhtinas Dimitrin linnoituksen ja rakentavat Kaprion kivilinnoituksen perustan
1348 Kuningas Maunu Eerikinpojan johtamat ruotsalaiset joukot yrittävät vallata linnoituksen
1500 Kaprion linnoitus esiintyy Vatjan hallintoalueen maakirjoissa
1581 ruotsalaiset joukot valtaavat linnoituksen
1595 Täyssinän rauhassa Kaprio palautetaan Venäjän hallintaan
1612 ruotsalaiset valtaavat uudelleen linnoituksen
1620 saksalainen matkailija Peter de Jerlizund vierailee linnoituksessa 1634 Adam Olearius, Holstein-Gottorpin herttuan Fredrik III:n Moskovan lähetystösihteeri vierailee linnoituksessa, hän kirjoittaa matkakertomuksia ja piirtää karttoja, jotka julkaistaan myöhemmin 1681 ruotsalainen sotamarsalkka Erich Dahlbergh tarkastaa Inkerinmaan linnoitukset ja laatii niiden kunnosta raportin
1703 Boris Sheremetjevin joukot valloittavat Kaprion
1703–1704 Pietari Suuri ja ruhtinas Aleksandr vierailevat Kaprion linnoituksessa
1731–1750 linnoitus liitetään Orienbaumin palatsihallinnon alaisuuteen, myöhemmin Pietarin lääninviraston alaisuuteen
1763 Kaprion linnoitus ja varuskunta lakkautetaan