Kylien karttoja
Kaprion linna
Kaprion seurakunnan väkiluku vuonna 1928 oli 2 000. Osa seurakuntalaisista jäi Leningradin piiritykseen, osa saksalaisten miehityksen alle. Edelliset evakuoitiin Siperiaan, viimeksi mainitut Suomeen.
Väestö oli enimmäkseen äyrämöisiä.
Hevaalta oli kotoisin merkittävä inkeroisrunonlaulaja, sokea Varvana.
Kaprio on kuuluisa linnastaan.
Kaprion kirkko
Kaprion seurakunta
Kaprion seurakunta perustettiin 1500-luvulla. Ruotsin vallan aikana sillä oli kaksi kappeliseurakuntaa Hevaa ja Klopitsa. Viimeinen kirkkorakennus valmistui 1766 Novosolkan kylään aikaisempien kirkkojen paikalle. Sulkemisen jälkeen vuonna 1931 kirkko toimi klubirakennuksena ja puusepäntehtaana. Rakennus paloi sodan aikana. (ks. Kaprion papit)
Kaprion papit
Olof 1590–(?), Samuel Marttini 1628, Abraham Jordanus, 1638–1648, Marcus 1672, Johan Schütz 1678–1695 (karkotettiin perheineen Kasaniin), Lyra 1703–1744, Balthasar Wiedeman 1744–1771, Jakob Bernhard Münster 1771–1780, Karl Henrik Passelberg 1781–1802, Gustaf Lind 1802–1807, Johan Wirén 1810–1874, Nikolai Vilhelm Sonny 1874–1886, Karl Aksel Adhemar Koski 1886–1889, Juho Waronen 1893–1906, Abel Fabian Raunio 1907–1909, Jaakko M. Tiainen 1910–1911. Myöhemmistä papeista ei ole tietoa. Ainakin 1800–1900-luvun vaihteessa Kaprion kirkkoherra toimi myös kolmen muun inkeriläisseurakunnan – Kattilan, Soikkolan ja Novasolkan pappina.