Kolppanan
historiaa

Kolppana

Kylät, luonto ja maisemat

Kylien karttoja

Kylien kuvia

Kolppanan historiaa

Nykyinen Kolppana

Kolppanan murre

 

 

 

 

 

Etusivu - Historia - Merkkihenkilöt - Kartta

 

 

Kolppanan seminaarin uusi rakennus

Pienen Kolppanan kylässä toimi Inkerin ensimmäinen koulu. Sen perusti vuonna 1785 Venäjän perintöruhtinas Paavali Petrovits. Hänen puolisonsa oli saksalainen prinsessa, joka luterilaisena suhtautui suopeasti luterilaisuuteen. Paavali omisti Hatsinan linnan ja koulu oli tarkoitettu alustalaisten ja hoviväen lapsia varten, jotka olivat enimmäkseen suomalaisia. Ensimmäisen koulun lukukausi kesti Mikon päivästä Vappuun. Tärkeimpiä aineita olivat suomen ja venäjän lukeminen sekä kirjoittaminen.

Maaorjuuden kumoaminen vaikutti suotuisasti Inkerin sivistysolojen kehittymiseen. Flinkin mukaan kansan opetus jäi kuitenkin kunnallishallinnon ja talonpoikaisväestön itsehallinnon huoleksi. Taloudellisesta ahdingostaan huolimatta maalaishallinnot perustivat ja ylläpitivät satoja kouluja. Merkittävä edistysaskel oli myös opettaja- ja lukkariseminaarin perustaminen Pienen Kolppanan kylään. Kolppanan seminaarin perustamisesta päätettiin 1862 ja Kolppanan opettaja-, lukkari- ja urkuseminaari aloitti toimintansa 15.9.1863. Ensimmäinen johtaja oli Fredrik Oskar Groundstroem. Ensimmäiset opettajat valmistuivat keväällä 1866. Heidän joukossaan (11) oli Mooses Putro ja Abram Tiisniekka.

Vuoden 1917 helmikuussa tapahtuneen tsaarinvallan kukistumisen jälkeen alkoi Inkerissä kansallinen herätyskausi. Siihen mennessä Inkerinmaalla toimi 314 kansakoulua sekä Pietarin suomalainen yhteiskoulu. Vuosisadan vaihteessa venäläistämispolitiikan kiihtyessä kansakouluissa sallittiin ainoastaan uskonnon ja äidinkielen opetus suomen kielellä. Nyt koko opetus tapahtui suomeksi. Mutta jo vuonna 1919 Kolppanan opettajaseminaari lakkautettiin.

Kirjasto avasi ovensa vuonna 1884.

Kolppanassa toimi 1900-luvun alkuvuosina maamiesseura, jonka esimiehenä oli P. Finne.

Kolppanassa pidettiin kuudennet yleisinkeriläiset laulujuhlat 1913. Esiintyjiä oli 771, soittokuntia oli seitsemän. Juhlakulkueeseen osallistui 4000 ihmistä. Synkkäsisältöisen ja suruvoittoisen näytelmän Miirun vartijat oli kirjoittanut tuutarilainen opettaja Tommi Hirvonen.

Kolppanan juhlapyhä oli Pietarinpäivä.