Kylien karttoja
Kosemkinan murre
”Myö ko jooe rannal elettii, kallaa pyyvettii paljo. Siis oli kaikellaist kallaa suolattu. Mein isä oli oikee ripak. Meil ko eij olt merikää ettääl, ni hää käi oikeen pyytämäs. Siis sielt tuotii kaikellaisii kalloi: siikoi ja lahnoi ja säynee ja kaik sellasiis hyviii kalloi. I lohi kalloiki tuotii mont kertaa sielt merelt. A kotom pyyvettii kaikellaist hienoo kallaa. Meil ko ol nuotta talos, siis pyyvettii niin paljo kallaa, kaikkii ei jaksettu syyvä. Siis kalanostajat oltii ain rannal, ko tultii nuotalt.”
(Varpu Styf, s. 1897 Struuppova, Kosemkina. Elettiinpä ennen Inkeris. Mullonen 2004).