Lempaalan
historiaa
Lempaalaan perustettiin maamiesseura 1896, jonka esimiehenä toimivat M. Kinnunen ja M. Tirranen.
Hovinherran rouva Kaidanov perusti Lempaalaan Nakaran paperitehtaalle koulun vuonna 1840. Siinä tehtaan orjien lapset saivat opetusta. Maaorjuuden päätyttyä tilanomistaja Olhin huolehti koulusta. Koulun toiminta lakkasi 1860-luvun lopulla. Suomenkielinen opetus oli lakkautettu Lempaalassa jo ennen vallankumousta, ainoastaan uskontoa sai opettaa suomeksi. Opettaja mm. entinen kansankoulunopettaja Huhka toimi kiertävänä uskonnonopettajana jouduttuaan kantelun takia luopumaan kansakoulunopettajan virastaan Kyyrölässä.
Vuonna 1891 kuuromykkien koulu siirtyi Lempaalaan Venjoelta. Sen toimintaa johti aistiviallisten opetukseen perehtynyt Juho Hipeli, joka monin tavoin osallistui Inkerin sivistyselämään.
Kirjasto perustettiin vuonna 1894.
Inkerin ensimmäinen kansanjuhla pidettiin Lempaalassa Pietarinpäivänä 1885. Juhlapuheen piti kirkkoherra O. Rokkanen. Tilaisuudessa pidettiin raittiusseura Visan vuosikokous. Urheiluohjelmassa oli pussitappelua, tankoon kiipeämistä ja juoksu- ja soutukilpailu. Lopuksi esitettiin näytelmät Turmiolan Tommi (ilmaiseksi) ja Hän ei ole mustasukkainen (eri maksusta). Lempaalassa toimi 14 kapakkaa. Viinaa sai monista kaupoista ja juoppous oli ongelma Inkerissä, kuten myös muualla Venäjällä. Raittiusseura perustettiin 1899 Inkeri-raittiusyhdistyksen haaraosastona.
Pitäjäntupa vuokrattiin vuonna 1769 kaupaksi. Lempaalan Kuskisiin perustettiin vuonna 1909 osuuskauppa. Vuonna 1912 niitä oli jo kolme.
Lempaalan samoin kuin muiden rajapitäjien asukkaat joutuivat 1919 käydyn kapinan jalkoihin ja joutuivat pakolaisiksi Suomeen. Noin puolet pakolaisista jäi pysyvästi Suomeen, osa palasi takaisin Inkeriin 1920-luvun alussa. Kuvia Raudussa olleesta pakolaislasten kodista ja Kyminlinnassa toimineesta vanhainkodista löytyy tästä.
Inkeri-lehti 28.11.1897
Lempaalan vanhin kirkonmies Paavo Juhananpoika Husu kuoli 5.11.1897. Hänen
sijalleen valittiin kuuromykkäkoulun opettaja Juho Hipeli
Inkeri 14.4.1898
Keisarillisten majesteettien luona pääsiäistervehdyksellä kävi 44
kunnanvanhinta Pietarin, Tsarskoje Selon ja Pietarhovin piirikunnista.
Näiden joukossa oli melkoinen joukko suomalaisiakin:
Pietarin piiristä Moskovan kunnan vanhin A Hölkker, Haapakankaan T Raninen,
Lempaalan P Weikkolainen, Kuivasin M Tirronen, Korkiamäen Y Pönniö.
Tsarskoje Selon piiristä Hatsinan kunnan P Hyppönen, Tuutarin S Kapanen,
Koshelevan P Hynninen, Liissilän A Wirkkunen, Mosinan T Mullo, Pokrovan M
Nikkarinen, Skuoritsan A Junninen. Pietarhovin piiristä Sunkuran kunnan J
Toikka, Ropsun A Juutinen
Inkeri 8.5.1898
Äänivaltaiseksi Pietarin piirin maalaishallinnon kokouksiin valitsi
Lempaalan kunta kuuromykkäin koulun opettajan Juho Hipelin
Sanomia Turusta 8.11.1881 no 131
Inkerinmaasta.
(Eräästä lentolehtisestä).
Hullu Koira
Hullu koira on Lempaalassa viime kesän kuluessa tehnyt tuhotöitä. Eräänä sunnuntai-aamuna puri se erästä paimenpoikaa Nakaran kylästä käteen ja samalla tiellä seurakunnan lukkarin Räikkösen pientä tytärtä käsivarteen; sittemmin oli se purrut Lempaalan kylässä yhtä lehmää. Paimenpoika, jonka haavoja ei lääkärille näytetty ja jotka toisena päivänä jo paranivat umpeen, kuoli muutaman viikon päästä pureman seurauksiin, vesikauhuun. Toisen haavoitetun käsivarressa olevia haavoja on pidetty aina auki, nyt jo 9 viikkoa, ja lääkärin johdon alla rohtoloilla voideltu. Purtu lehmä joutui raivoon ja kuoli 8 viikon päästä.
(P. V. S.)