Anjala
Autio
(Korkeamäki)
Autio
(Kuivasi)
Haapsaari
Halosi
Hanttulanmäki
Harpala
Heinola
Hiirenmäki
Hipelinmäki
Hovinmäki
Jaakkolanmäki
Juskela i
Jutikkala
Kiero
Kirjasalo
Komola
Koronsaari
Kuivaisi I
Kuivaisi I
Kuivaisi II
Kuivaisi III
Kylänjatko s-i
Lappalaismäki
Lappeela s-i
Lavosmäki
Lehtokylä
Lempaala
Levoska
Lieskula
Lukkarinmäki
Löyskänmäki
Maaselki
Markkela s-i
Marola
Mattilanmäki
Miskula
Muratta
Mustila
Myllymäki
Mäkienkylä
s- i
Mälkämäki
Nakkala s-i
Nakara s-i –v
Nenimäki i
Nikittala i-v
Ohajoki
Ohalatva
Oinaala s-i
Orimäki
Orpomäki
Oskamäki
Osselki s-i
Pajarinmäki i
Pekinmäki i
Pekkala i
Peri
Perämäki
Pieni-Kaitala
Pieni-Kiiskilä
Pieni-Korkeamaa
Pirsanmäki i
Pusanmäki
Pönniönmäki
Riivalinmäki
Ristala i
Rokansaari
Ryyppölä
Sahanotko
Sepänmäki
Simanla i
Sovonmäki
Sutela
Suuri-Kaitala
Suuri-Korkeamaa
Levoska
Suuri-Kiiskilä
Svaanila
Termola i
Tiinala
Tikanmäki
Uusikylä,
Vanhakylä
Vankkala i
Varsala
Vaskela i
Veikkola i
Viikkinä
Volkkala
Lempaalan seutu oli erityisen mäkistä ja luonnonkauneutta kasvattivat järvet, joet
ja laaksot. Eräs lempaalalainen kirjoittaa:
”Meillä oli myös kaunis ja kalaisa
Kirkkojärvi. Se oli 7 kilometriä pitkä ja leveimmistä paikoista 4 kilometriä leveä.
Sen hopeahohtoisessa vedessä uiskenteli isoja haukia, lahnoja, ahvenia, särkiä ja
lisäksi muita pieniä kaloja. Rantakylän asukkaat sen hyvin muistavat.
Muratassa ja Ryyppölässä olivat ammattikalastajat. Kyllä kieronkyläläiset ja
voikkalaisetkin olivat kovia kalastajia. Kerran ajoi Volkan Mikon Katri ison
kalakuorman myytäväksi ja jutteli, ettei hevonen olisi mitenkään joutanut näin
kauniina toukopäivänä, vaan sattui niin hyvä kalansaalis viime yönä”. Inkeriläisten
viesti 1968.
Lempaalassa sekä myös muualla Pohjois-Inkerissä on ollut kvartsihiekkaesiintymiä.
Lempaalan järviä: Kirkkojärvi, Roikanjärvi, Nakaranjärvi, Silanteenjärvi, Lampohja, Harpala-Iljinanjärvi.
- = suomalainen kylä
i = inkerikkokylä
v = venäläinen kylä
vat = vatjalainen kylä
s-i =suomalais-inkerikkokylä