Järvisaari on tunnettu hienoista maisemistaan, sulavista kukkuloista ja soraharjuista, koivu- ja mäntymetsistä. Mäkien muodot muistuttavat lakkeja, ja siitä on ilmeisesti peräisin alueen keskuskylän nimi Hattula (ven. Šapki = lakki). Läheisen Muja-joen (ven. Mga) nimi tarkoittaa soista paikkaa. Sen ja Voittolanjoen keskellä ollutta kuivaa maa-aluetta kutsuttiin Järvisaareksi. Pietarista tuli tärkeä kauppapaikka, jonne sekä venäläiset, virolaiset että suomalaiset myivät erityisesti maitotuotteitaan. Kaupunkilaisille ja muille kesävieraille Järvisaari tuli tunnetuksi hienoista näköaloistaan ”Venäjän Sveitsinä”.

Markkovan hovi sijaitsi venäläisessä Hattulan kylässä, joka sijaitsi lähellä Järvisaaren kirkkoa. Hovinherra myi metsät ja vuokrasi ensin ja sittemmin myi maat Suomesta tulleille siirtolaisille. Korkan ja Ihalaisten maat myytiin talonpojille, mutta Riippalan ja Hovinpellon maat hovi otti omaan käyttöönsä. Vuonna 1908 rakennettiin rautatie ja rakennettiin tiilitehdas. Riippalan asukkaat joutivat tämän takia purkamaan rakennuksensa. Hovinpellon vuokrasopimukset olivat voimassa vallankumouksen aikana ja kylä jatkoi elämäänsä uuden yhteiskuntajärjestyksen mukaan: maat talonpojille, tehdas työläisille ja valta neuvostoille.