Opettaja, lehtimies ja lukkari Abram Tiisnekka oli syntyi 12.10.1845 Tyrössä ja kuoli 8.4.1911.

”Käytyään jonkinmoista alkeiskoulua rovasti K. Modenin luona Tyrön pappilassa, meni hän v. 1863 vasta avattuun Kolppanan opettajaseminaariin, jonka hän opettaja- ja lukkaritodistuksella päätti v. 1866. Syksyllä samana vuonna 21-vuotias Tiisnekka aloitti opettajan uransa Tyrön Vehviäisissä Liigovan aseman luona, kirkkomies Karmin kaksi ja puoli sylisessä tuvassa 100 ruplan vuosipalkalla. Seuraavan vuoden hän oli Kolppanan seminaarissa apuopettajana, josta siirtyi uudelleen Vehviäisten kouluun. Oppilaita koulussa oli n 30. Oppiaineina olivat suomi, venäjä, luvunlasku, laulu, maantieto ja historia. Syksyllä 1868 avattiin koulu Oranienbaumin kuntaan Rapalan Kotkalassa. Kouluhuone oli samankokoinen kuin Vehviälässäkin, mutta täällä kuului opettajalle jo kortteerikin, mitä ennen ei ollut. Oppilasluku vaihteli 60–70 tienoilla, joukossa oli 20-vuotisiakin oppilaita. V. 1869 koulu muutettiin Katsalan kylään ja v 1870 Ylikylään, mutta kun pieneen koulutupaan riensi satakunta oppilasta, ei auttanut muu kuin sopivan kouluhuoneen puutteessa siirtää koulu Hanttulan kylään. V. 1871 koulu muutettiin Latikalle Liikosien kylään. V. 1873 koulu muutti Bronnon puolelle Liimoisien kylään ja v. 1875 Tyrön kylään, jossa se toimi 3 vuotta.

Marraskuun 5 pnä 1878 Tiisnekka avioitui entisen oppilaansa Eeva Antintytär Huiman kanssa ja muuttivat taas Riikolaan, jossa toimi kolme vuotta opettajana. Tämän jälkeen hän oli yhden lukuvuoden Pietarin suomalaisen kirkkokoulun suomenkielen opettajana. Sieltä hän muutti lokakuussa 1881 Katsalaan, jossa toimi opettajana 1886 kevääseen. Seuraava vuosi kului opettajana kotikylässään Tyrössä. Heikentyneen terveytensä johdosta hän oli 1888–90 lukkarin sijaisena Tyrössä ja valittiin vakinaiseksi v 1890 ja toimi siinä kuolemaansa 8.4.1911 asti.

Abram Tiisnekka toimi myös lehtimiehenä. Jo 1860-luvun loppupuolella hänen selostuksiaan Inkerinmaalta julkaistiin Helsingissä ilmestyvässä Uusi Suometar -lehdessä. Hänen kirjoitussarjassaan ”Kirjeitä Inkerinmaalta” kerrottiin oloista eri puolilla Inkeriä, mutta tietenkin parhaiten Tyröstä ja Hietamäeltä. Pietarissa ilmestyneen Inkeri lehden avustajakuntaan Tiisnekka myös kuului.

Opettajan ja lukkarin toimensa ohella Tiisnekka toimi aktiivisesti suomalaisuuden ja suomen kielen puolesta. Hän oli yksi niistä miehistä, jotka työskentelivät ensimmäisinä inkerinsuomalaisten kansallisen heräämisen hyväksi.

Tiisnekka oli alueellaan yksi merkittävistä ja arvostetuista inkeriläisistä henkisistä johtajista. Hänen hautajaisissaan Pietarhovin piirikunnan upraavan puolesta laski seppeleen upraavan suomalainen jäsen Juhana Toikka.

 

 

A. Tiisnekan talo Tyrössä

 

Etusivu - Historia - Merkkihenkilöt - Kartta