Professori Eino Jamalainen oli monipuolinen kasvitautitutkija ja Maataloudentutkimuskeskuksen Kasvitautien tutkimuslaitoksen pitkäaikainen johtaja, joka edisti merkittävästi maamme kasvinsuojelua.

Eino Jamalainen syntyi 17.7.1902 Hietamäellä ja kuoli 29.11.1982 Helsingissä. Vanhemmat olivat talollinen Adam Jamalainen ja Hertta Tiisnekka. Eino Jamalainen vietti lapsuutensa isänsä tilalla Inkerinmaalla Jamalaisin kylässä noin 25 km Pietarista itään. Hänen elämänsä sai ratkaisevan käänteen, kun hän yhdessä Kolppanan seminaarin opiskelutovereidensa kanssa päätyi vuonna 1919 bolshevikkien edeltä perääntyvän valkoisen kenraali Judenitshin joukkojen mukana Suomeen. Suomessa hän ja hänen serkkunsa Viljo Jamalainen asuivat setänsä, pääpostitirehtööri Pietari Jamalaisen luona, mikä mahdollisti opiskelun. Eino Jamalainen pääsi ylioppilaaksi Helsingissä vuonna 1923 ja opiskeli sen jälkeen Helsingin yliopistossa ja valmistui agronomiksi vuonna 1930.

Elämäntyönsä Jamalainen teki Maatalouskoelaitoksen, vuodesta 1957 Maatalouden Tutkimuskeskuksen kasvitautiosaston tutkijana. Hän aloitti osaston assistenttina 1925 ja hänet nimitettiin osaston johtajaksi ja professoriksi 1944. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle 1969.

Venäjän kielen taitoisena hän toimi toisen maailmansodan aikana päämajassa tulkkina, yleni luutnantiksi ja sai palvelustaan tunnustukseksi useita kunniamerkkejä. Sodan jälkeen hän osallistui säännöllisesti Inkerin-ukot seuran toimintaan ja esiintyi usein inkeriläisten juhlissa. (Kansallisbiografia)

 

 

 

 

 

 

 

Etusivu - Historia - Merkkihenkilöt - Kartta