LÄHIKUVIA

Juho Suni
Taidemaalari ja kuvanveistäjä

Inkerin Tuutarissa tunnettiin jo viime vuosisadalla Sunin suku. Tämän suvun vanhempia tunnettuja edustajia mainitulta ajanjaksolta on G a b r i e l Suni, kansanrunoilija ja eläinlääkäri. Hänen poikansa Emil Suni tunnetaan tämän sataluvun ajoilta

etevänä musiikkimiehenä, urkurina, kuoronjohtajana ja säveltäjänä. Tämän suvun nuorin edustaja on Karhilan kylästä kotoisin oleva nykyisin Ruotsissa Gävlen kaupungissa asuva eräs Etelä-Norlannin tunnetuimmista taiteilijoista Juho Sun i. Hänen kotinsa ja ateljeensa sijaitsee Gävlen vanhassa kaupunginosassa, mikä on säästetty entisajalta eläväksi museoksi. Tänne on asettunut asumaan kymmenkunta taiteilijaa perustamalla työtupansa idyllisiin vanhoihin puutaloihin.

Juho Suni alkoi opintonsa tiedonhaluisena nuorukaisena ennen sotia vielä kotiseudulla asuessa. Pietarin eli Leningradin keskikoulusta hän siirtyi sikäläiseen Taideakatemiaan. Suomeen siirryttyään hän jatkoi opintojaan Helsingin Taidekoulussa Ateneumissa. Pääsi vihdoin niin pitkälle, että saattoi järjestää ensimmäisen julkisen näyttelynsä Helsingissä Kumlinin taidesalongissa. Tästä hän sai myönteiset arvostelut, mm. tunnettu kriitikko Onni Okkonen oli varsin suopea arvioinnissaan. "Taas suomalainen talonpoika", lausahti Sigrid Schauman, toinen tunnettu kriitikko, näyttelyn johdosta. Yllä mainituissa sanoissa on miettimiselle aihetta vielä nytkin, lähes kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Juho Sunin maailma on läheistä luonnolle. Värit ovat ehkä sumuisten savujen ilmehtimiä, mitä kaupunkilainen ei aina ehdi nähdä. Hänen värinsä ovat samalla ehkä myös raskaan tuntuisia maavärejä, hiekkaa, savea ja multaa. Joskus ehkä liiankin harmailta tuntuvia. Mutta niiden syvällisestä nöyryydestä herää samalla elämänilo ja olemuksen myönteisyys. Vaatimattomalta vaikuttava, mutta aito ja voimakas ilo. Kaikki liika ja tarpeeton on kitketty pois, joten turhaa on hakea detaljeja, yksityiskohtia, hänen piirustuksistaan. Kehitys viime näkemästä on ilmeinen. Kuvatut esineet, eläimet ym. elävät, niissä on todella aitoa liikettä!

Nykyajan elämässä on paljon räikeitä, keinovärejä, elämyksiä ja ääniä joiden vuoksi me helposti kadotamme hiljaisuuden, ja suurten metsien vuoksi emme näe puita, sanoo eräs arvostelija Juha Sunin töitä ja persoonallisuutta arvioidessaan. Juho Suni opettaa tauluissaan näkemään myös sitä hiljaista maailmaa, minkä ohi niin usein kuljemme näkemättä ja huomaamatta.

On ollut mielenkiintoista seurata Juho Sunin kehitystä taide-elämässä yleensä sekä itse työssä. Edellä mainitun Helsingin näyttelyn lisäksi hänellä oli samaan aikaan täällä eräitä muitakin näyttelyitä. Niistä annettiin yhtä myönteiset arvostelut. Ruotsiin siirryttyäo taiteilija Suni jo heti ensimmäisinä vuosina järjestetyissä näyttelyissä saavutti menestystä. Myönteiset, hyvät arvostelut varmistivat hänen asemaansa ja niin hänestä tuli tunnettu ja pidetty taiteilija, jonka työt löysivät omistajan ja ihailijan yhä laajemmissa piireissä. Kymmenen viime vuoden kuluessa hänellä on ollut eri kaupungeissa, myös Tukholmassa, yli kolmekymmentä eri näyttelyä. Vuonna 1950 hän oli Otte Sköldin vapaaoppilaana Tukholman Taideakatemiassa. Hän on tehnyt tarmokkaasti työtä ja hänen töitään voi tavata myös Gävlen, Sandvikenin, Helsinglandin museoissa, Ruotsin kuningattaren kokoelmissa, Helsingin Kansallismuseossa ym. Gävlen Tuomaankirkon kastemalja ja piscina ovat hänen työtään. Harva on se sivistynyt koti Gävlessä, missä ei olisi hänen taulujaan.

Hän on ollut useina vuosina myös opettajana taidekursseilla Gävlessä ja voipa miltei puhua hänen perustamastaan koulusta siellä.

Menestys ei ole haitannut tämän nuoren (synt. v. 1921) inkerinsuomalaisen taiteilijan työn harrastusta ja kehitystä alallaan. Vuosien kuluessa hän on käynyt yhä ankarammaksi ja vaativammaksi työnsä tuloksiin nähden. Ts. itsekritiikki on vahvistunut, mikä tietää hyvää. Monet työt ovat löytäneet matkansa pään ennen julkisuuteen pääsyään.

Oli miellyttävää tavata kesällä tämä hyvä ystävä lähes parin vuosikymmenen takaa Örebron kesäjuhlan yhteydessä, missä hänellä oli avoin näyttely runsaine töineen. Taiteilija elää parhaillaan keskellä rikasta luomiskautta, tuntien suurta työniloa, uhkuen voimaa ja työntarvetta. Hän saattaa ehkä olla vaikea taulujensa katselijalle, sillä teoksissaan hän ei imartele, sanoo eräs kriitikko.

Edellä olevan henkilökuvan täydennykseksi saksimme viime syyskuun 4 päivän Gävlen Expressenin artikkelin, minkä otsikkona on: Hän maalaa elokuvaa suoraan elokuvanauhalle.

Elokuva-ala on saanut uuden erikoislisän: Juho Suni, 39-vuotias tunnettu gävleläistaiteilija valmistelee toista maalaamaansa värielokuvaa.

Ensimmäinen elokuvaseikkailu valmistui suurimmaksi osaksi huviksi tehtynä.

Nyt on tosi kysymyksessä, hänen tähdätessään suureen yleisöön.

Tämä ei ole mikä tahansa piirretty sarjaelokuva. Suni johdattaa taiteellista näkemystään ja kunniahimoaan suoraan celluloidinauhalle.

Tavallisesti - malli Walt Disneyn mukaan luettuna - piirretään kuvattavat tapahtumat lukemattomille arkeille, minkä jälkeen sarjat kuvataan sekä äänitetään erikseen.

Suni on hyljännyt kaiken tämän. Hän käyttää heti selluloidia ja maalaa tapahtumat ruutu ruudulta. Äänen hän maalaa samalla kuvaruutujen yhteydessä kulkevalle äänikaistalle.

SIVELTIMEN TEHOA

Hän voi saavuttaa uskomatonta tehoa siveltimellä - aina vienoimmasta viulun säveläänestä (kapea, pehmeästi muotoiltu viiva) kauheimpaan ukkosen jyrinään (leveä, kulmikas viiva).

Tämä muoto taide-elokuvan luomisessa ei ole uusi. Jo vuosia sitten on kanadalainen Mc Laren saavuttanut mielikuvituksellisia tuloksia tällä menetelmällä. Mutta Suni ei ollut tietoinen Mc Larenin olemassaolosta, kun hän ensi kerran viisi vuotta sitten kokeili menetelmää. Se tuli julkisuuteen hänen halutessa ilahduttaa Gävlen taiteilijakerhon jäseniä. Hän tahtoi esittää aivan uutta ja uudentyylistä ammattiveljilleen.



"ELOKUVAN MAALAUSTA"

Nyt Juho Suni työskentelee elokuvamaalarina (sattuva nimitys!) maalaillen elokuvaa, minkä esityksen hän arvioi kestävän noin 5 minuuttia. Todella työteliäs valmistamisaika, n. 3-4 kuukautta. Sunin harras toivomus on, että hän keksisi keinon elokuvansa saattamiseksi julkisuuteen, mieluimmin hyvän musiikkielokuvan alkukuvaksi.

Juho Suni tuli Gävleen 16 vuotta sitten Suomen kautta Inkeristä. Hänellä on ollut "tavallisten maalaustöiden" menestyksellisiä taidenäyttelyitä Leningradin taideakatemiassa, Helsingissä, Tukholmassa ja Gävlessä. A. M-nen.

(Inkeriläisten Viesti 10/1960).

 

 

 

 

 

 

 

Etusivu - Historia - Merkkihenkilöt - Kartta