Alakylä (Ala-Miikkulainen)
Kaavani (Gavanj)
Karhunkylä
Kargino)
Katumaa (Katumy)
Koivukylä
Korkkinen
Kyyrähaka
Lehtoinkylä
Lopotti (Sergievka, Sloboda)
Meslikka
Nuossuva
Nässi (Seltsoi) (Njasino)
Perämäki

Pieni Suojala
Putkela
Repoinkylä (Roppoinkylä?)
Salo
Sohvola (Sofolovo)
Sokelova
Suuri-Suojala (Sojlovo)
Toserova vir.
Uusikylä
Vuole
Vuolejärvi
Yläkylä (Ylä-Miikkulainen) (Nižni Nikuljasi)

Vuolen ja Miikkulaisten luonto ja maisemat

Vuole rajoittui idässä Laatokkaan, etelässä Toksovaan ja lännessä Lempaalaan. Läntinen osa pitäjästä oli mäkistä ja runsasjärvistä, itäosa alavaa ja soista maastoa Laatokkaan asti. Metsää oli runsaasti, mutta ne kuuluivat keisarilliselle perheelle. Alueella sijaitsivat suuret suot: Krasnoje-, Sokolje- ja Lumisuo.

Miikkulaisissa Laatokan länsirannalla maasto oli tasankoa Taipaleenjoelta Pähkinänlinnaan ja Nevajoelle saakka. Mäkisempää aluetta olivat Maanselän kukkulat: Palkeelanmäki, Hatakanmäki ja Metsonmäki, jotka olivat merimiehille pysyviä maamerkkejä. Vuolen kirkon luona oli Sirkanjärvi. Illitsanjärvi, jonka rannalla oli komea osuuskauppatalo.

Vuolenjokea (venäjäksi Vlooka) kutsuttiin kansan suussa Meijenjoeksi. Alakylän kohdalla joki oli 50–60 metriä leveä. Sen sivujokia olivat Ristjoki, Jolsarinjoki, Pahankanjoki, Polvananjoki. Oljennanjoki, joka erkani Nässinjoesta ja siihen liittyi useita vesisuonia: Koivuoja, Salonoja, Tuomioja, Vatoja, Kivoja ja Korkkisenjoki. Muita jokia olivat Vuoleenjärvenjoki, Maslikanjoki, Matoksinjoki, Poltinjoki, Sohvolanjoki ja Kyyrönhaanjoki. Miikkulaisten kohdalla joen suussa sijaitsi suuri halkovarasto, merisatama ja laivojen lastauspaikka.

Vuole-Miikkulaisten järviä

Illitsanjärvi
Lehtoinjärvi
Matoksiinjärvi
Sirkanjärvi
Tiinuksenjärvi
Vuolijärvi

Etusivu - Historia - Merkkihenkilöt - Takaisin Vuolen ja Miikkulaisten etusivulle
Vuolen ja Miikkulaisten kylät

- = suomalainen kylä
i = inkerikko kylä
v = venäläinen kylä
vat = vatjalainen kylä