Rääpyvän seurakunta perustettiin vuonna 1685 ja suomalaisia oli 2 460 vuonna 1928.
Rääpyvällä toimi 1900-luvun alkuvuosina maamiesseura, jonka esimiehenä toimi Th. Freiman.
Toisen maailmansodan aikana rääpyväläiset joutuivat Leningradin saartorenkaaseen ja hengissä selvinneet siirrettiin eri puolille Neuvostoliittoa vuonna 1942.Kansanperinteen tutkija ja kääntäjä Eino Kiuru on syntyisin Rääpyvältä. Inkeriläisten viestissä 2/1959 on artikkeli opettaja, lukkari Jaakko Huhkasta.
Rääpyvän pappila
Rääpyvän kirkko
Rääpyvän seurakunta
Rääpyvän kirkko rakennettiin lahjoitusmaalle 1778 paroni Fredriksin toimesta. 400-paikkainen puinen kirkkorakennus korjattiin vuonna 1913, mutta suljettiin vuonna 1937.