Kylien karttoja
A. Tiisnekka
Uusi Suometar 22.6.1882
Serebetasta itäänpäin Pietarhovin piirikunnassa on Ropsun kirkkokunta. Tämän emäseurakunta on Skuoritsa, jossa viimeisessä yhteinen pappi ja pappila löytyvät, mutta koska Skuoritsa kuuluu melkein kokonaan Tsarskojeselon piirikuntaan, tulen tässä vaan puhumaan Ropsun kirkkokunnan alueesta. Ropsun pinta-ala on pienimpiä Inkerinmaan suomalaisten seurakuntien kesken. Kirkkokunnan koko pituus ja leveys nousee tuskin päälle 10 virstan. Suomalaisia asukkaita on tällä alalla sataa vajalla kaksituhatta henkeä. Paitsi sitä, asuu tämänkin kirkkokunnan sisällä suomalaisten ohella melkein saman verran venäläisiä ja vielä joku pieni määrä saksalaisiakin, Kuippinan koloniassa.
Ropsussa on pieni sievä kivinen kirkko lähellä Kurkun kylää, kruunun rakentama, luultavasti keisari Nikolain aikuisia. Ei kaukaa kirkolta on Ropsun keisarillinen hovi, jossa Pietari III aikanaan vankina pidettiin ja sitten henkensä heitti. Kansa kertoo Paavali I:senkin tässä hovissa surmansa saaneen. Hovin puistossa ovat hyvät ylivuotiset kukkatarhat (anserit), puitten kasvatuslaitokset ja kauniit kirkasvetiset keisarilliset kalajärvet. Siellä on myöskin vanha kruunun paperitehdas, josta ennen talonpojat orjanverollisina työtä tekivät. Vielä on samassa Ropsussa venäläinen kirkko, volostikunnan hallinto ja saman kunnan lasaretti. Jos tähän lisää sieltä lähtevät Nuolijoen mutkailevat alkuhaarat metsäisine laitoineen ja vielä säilyneet kruunun metsät, niin arvaa jo Ropsun näin kesän ajalla hyvin ihanaksi ja viehättäväksi seuduksi, jota hyvää muuten ei Inkerin sisämaalla ole paljon tavattavana. Pietarhovista ja Strelnasta tulee Ropsuun kivestä laitetut hyvät maantiet, joten liike sieltä lähimpiin kauppaloihin ja samassa Pietariinkin on hyvin helppoa.
Kauan aikaa on täkäläisen volostin vanhin ollut Ropsun kylästä kotoisin, ensin venäläinen ja nykyisin suomalainen mies.
Sivistyskanta Ropsun kirkkokunnassa on parempi kuin ennen kerrotuissa täkäläisissä seurakunnissa. Siellä on paljon ”kirjamiehiä”, koska kansakoulut, suomalainen sekä venäläinen, ovat jo vuosikymmeniä paikkakunnassa vaikuttaneet. Erittäin on venäläisen koulun vaikutus siellä tuntuva, sillä useat suomalaisetkin miehet taitavat vielä paremmin Venäjän kuin Suomen kirjaa. Suomalainen koulu Ropsussa kaipaa kipeästi parannusta ja uskottava on, että nykyisen valistusta harrastavaa ja kansallismielisen seurakunnan nuoren kirkkoherran myötävaikutuksella sekä paikkakunnan suomalaisen starssinan toimen kautta tämä kaipaus tuleen nyt jo piankin poistetuksi. Suomalaisia lapsia kävi viime vuonna Ropsun koulussa (Pienen Kurkun kylässä) 28 poikaa ja 6 tyttöä, näistä toki usea jätti koulunkäyntinsä kesken vielä lukuajan kestäessä. Se on tietysti varsin vähän seurakunnassa, jossa asukasluku lähenee kahteen tuhanteen henkeen.
Ropsussakin on paljon uskonlahkoisia, vaikka eivät kaikki ole niin törkeän laatuisia, kuin muutamissa muissa paikkakunnissa Inkerinmaalla.
Inkeri 14.4.1898
Keisarillisten majesteettien luona pääsiäistervehdyksellä kävi 44
kunnanvanhinta Pietarin, Tsarskoje Selon ja Pietarhovin piirikunnista.
Näiden joukossa oli melkoinen joukko suomalaisiakin:
Pietarin piiristä Moskovan kunnan vanhin A Hölkker, Haapakankaan T Raninen,
Lempaalan P Weikkolainen, Kuivasin M Tirronen, Korkiamäen Y Pönniö.
Tsarskoje Selon piiristä Hatsinan kunnan P Hyppönen, Tuutarin S Kapanen,
Koshelevan P Hynninen, Liissilän A Wirkkunen, Mosinan T Mullo, Pokrovan M
Nikkarinen, Skuoritsan A Junninen. Pietarhovin piiristä Sunkuran kunnan J
Toikka, Ropsun A Juutinen
A. T.