Röntyskät 1980-luvun lopulla Rappulassa. Keskellä Hilma Niemeläinen.	Röntyskät esiintymisasuissaan. Kolmas vasemmalta Hilja Haukka ja viides yhtyeen kantava voima Hilma Biss.

Röntyskäksi kutsutaan inkeriläistä piiritanssia, jota on tanssittu ainoastaan Pohjois-Inkerissä: Toksovassa, Parkalasa, Lempaalasa, Vuoleella ja Miikkulaisissa. Röntyskä-tansseille on ominaista päristely eli jalkojen nopea polkeminen lattiaan. Laulujen sanat liittyvät nuorten elämään: kiusoittelua ja napakkaa huumoria rakkauteen liittyvien teemojen ympärillä. Perinne elää virkeimmin Toksovan Rappulassa. Entisestä Rappulasta on säilynyt vain muutamia inkeriläistaloja. Laboratoriohiirten ja -rottien kasvattamiseen erikoistunut laitos on kylän keskeinen työnantaja ja entisten talojen tilalle nousi neuvostoaikana kerrostaloja.

Röntyskäperinteen keskeinen hahmo oli vuonna 1925 syntynyt Hilma Biss (k. 1996). Röntyskälaulut eivät olleet täysin päässeet unohtumaan evakkotaipaleilla, vaan niitä laulettiin karkotuspaikoillakin. Toinen keskeinen hahmo on musiikinopettaja Viola Malmi, joita röntyskätanssit alkoivat kiinnostaa. Vuonna 1976 ollessaan kansanperinteen keruumatkalla Rappulassa hän vetosi paikallisiin osaajiin ja näin Röntyskä-ryhmä syntyi.

Ryhmän riemukas esiintymistapa valloitti yleisön. Röntyskät esiintyivät kotimaan lisäksi kaukaisemmissa Neuvostotasavalloissa ja 1990-luvulla useita kertoja myös Suomessa. Röntysköjen kantavien voimien alkuvoimainen ilmaisutapa ei siirtynyt nuorempiin polviin. Vaikka yritys röntyskäperinteen säilyttämiseen olikin olemassa, nuorten jalkatyöskentelyssä ei ollut entistä kipakkuutta. Tätä nykyä Röntysköjen tarina on lopussa.

Suomeen siirtyneiden paluumuuttajien keskuudessa on syntynyt röntyskä-perinnettä vaaliva Tuulistullaa-ryhmä, joka on tanssinut vuodesta 2000 lähtien. Ryhmä on nykyisin rekisteröitynyt omaksi yhdistykseksi.