-----
Toksova venäjäksi Toksovo), aikaisemmin Korpiselkä on pitäjä ja asutustaajama 20 km Pietarista pohjoiseen. Toksovan seurakunta perustettiin 1625. Seurakunnan nimi oli aluksi Korpiselkä. Väkiluku vuonna 1928 oli 5 680. Väestö oli äyrämöisiä. Osa seurakuntalaisista pakkosiirrettiin Neuvostoliiton sisäosiin vuonna 1936. Osa joutui toisen maailmansodan aikana Leningradin piiritykseen ja evakuoitiin eri puolille Neuvostoliittoa vuonna 1942. Jatkosodassa Toksova siirtyi väliaikaisesti suomalaisten haltuun. Vasta Stalinin kuoltua 1953 heillä oli mahdollisuus palata takaisin. Koirankakankaalle on pystytetty muistomerkki vainoissa teloitetuille menehtyneille.
Konkkalasta ovat kotoisin runoilija ja kansanperinteen tutkija Unelma Konkka (Katri Korvela), kirjailija Juhani Konkka, Toivo Pappinen, Paavo Räikkönen, Sulo Räikkönen ja Antti Tiittanen, laulaja Arvi Kemppi, taidemaalari Elma Haikonen ja arkkitehti Anri Alanne.
Toksovassa toimi 1900-luvun alkuvuosina maamiesseura, jonka esimiehenä toimivat S. Lensu ja S. Kiiski. Raittiusseura perustettiin vuonna 1906 ja vuonna 1909 osuuskauppa Luuppolaan. Kolmen vuoden kuluttua eli vuonna 1912 osuuskauppoja oli jo seitsemään.
Vuosina 1917–1919 Toksovassa toimi Pohjois-Inkerin Kansanopisto.
1920–1936 muodostettiin suomenkielinen Kuivaisin (Toksovan) piiri. Siellä ilmestyi suomenkielinen lehti ”Toksovan kolhosnik”. Vuonna 1930 Toksovaan perustettiin Murtaja-kolhoosi.
Kaukolaan rakennettiin vuonna 1927 hyppyrimäki.
Rappulan kylä tunnetaan inkeriläisen kansantanssin keskuspaikkana. Röntyskä-ryhmä/röntyskät/ vaikutti siellä vuodesta 1978 aina 2000-luvun taitteeseen. Lapsiyhtye Aurinko aloitti toimintansa Kuismalan kylässä aloitti toimintansa 1988.
Toksovan seurakunta
Toksovan pitäjä oli aikoinaan Pohjois-Inkerin suurimpia seurakuntia. se mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvulla. Toksovan seurakunta (ennen Korpiselkä) perustettiin noin vuonna 1628. Ortodoksiset inkerikot joutuivat vuonna Ruotsin valtaan, jonka jälkeen alueelle saapui Savosta ja Karjalasta luterilaisia.
