|
www.inkeri.com Etusivu Etsintäpalsta Grundtvig II -projekti Inkerin kulttuuriseura ry Historia ja kulttuuri Inkerikot Inkeri-kirjakauppa Inkerin kulttuurikanava Inkerin tapatietoa Kirjallisuutta Matkoja Inkeriin Inkerin perinneneuleita Sampo-korut Sukututkimus Tulevia tapahtumia Uutisia Vatjalaiset По-русски Ruotsiksi In English Virtuaali-Inkeri Vankka annos tietoa historiallisesta Inkeristä: kuvia, karttoja, tarinoita, henkilöitä... Inkeriradio Lähiradiossa keskiviikkoisin klo 16.45 taajuudella 100,3 MHz Keskustelupalstoja Suomi24.fi Venäjänkielinen Inkeriseuroja Suomessa Ruotsissa Virossa Pietarissa Karjalassa Muita yhdistyksiä Keravan paluumuuttajien yhdistys Villa Inkeri Infoa Caisan monikulttuurinen infopankki Kävijälaskuri Laskuri on lisätty sivulle 10.8.2006 Päivitetty 2.5.2009 |
Heinäkuun kolumni
Laulu lähentää, tanssi yhdistääViron kesäpääkaupungiksi nimetty Pärnu tarjoisi upeat puitteet Viron inkerinsuomalaisten 20. laulu- ja tanssijuhlille 3.7. Lämpöä ja valoa riitti taivaan täydeltä.Laulu- ja tanssijuhlille oli kerääntynyt kuoroja ja tanhuryhmiä Viron eri Inkeri-seuroista sekä Karjalasta ja Inkerinmaalta. Ruotsia edusti kahden hengen valtuusto. Suomesta paikalla oli Inkerin kulttuuriseuran pieni ryhmä ja juhlakansan joukossa nähtiin väkeä myös Inkerikeskuksesta, ei kuitenkaan kuoroa tai kansantanssiryhmää. Juhlat avannut Eestin inkerinsuomalaisten liiton puheenjohtaja Toivo Kabanen voi olla aiheesta ylpeä joukoistaan. 20 vuotta sitten herännyt inkeriläisyyden kipinä ei ole suinkaan sammunut, mieluummin päinvastoin. Omista juurista ollaan ylpeitä ja niitä tuodaan näkyviksi laulamalla ja tanssimalla, kuten Virossa tapana on. Erityisen mukavaa oli huomata, että joukossa oli paljon nuoria. Toivoa jatkuvuudesta siis on. Yksi syy Viron inkeriläisjuhlien menestykseen täytyy löytyä tapahtuman iloisesta ja välittömästä hengestä. Ollaan kuin yhtä suurta perhettä -tunnelma konkretisoitui juhlien aattoiltana majoituspaikan pihamaalla, kun väki innostui opettelemaan inkeriläisiä piiritansseja. Varmaankin monen jalka polki röntyskä-tansseja ensimmäistä kertaa elämässään. Piirin pyöriessä meistä eri puolilta paikalle saapuneista juhlijoista muodostui yksi voimakas energiaratas. Suomalaisten edustajana joutui väkisinkin kokemaan alemmuuden tuntoa. Suomessa asuu lukumääräisesti ehkä eniten inkeriläisiä, mutta esiintymislavalle ei kiivennyt ainuttakaan. Inkeri-liiton yhteydessä vuosikymmenet toiminut Inkeri-kuoro lienee kuihtunut kasaan. Inkerikeskuksen hoivissa harjoitellut Pihapihlaja-kuoro toivottavasti vielä jatkaa laulamistaan, kuten myös röntyskää tanssiva Tuulistullaa-ryhmä. Heitä olisi ollut mukava nähdä Pärnussa. Myös nuoria taitureita kaivataan. Virossa ja myös Ruotsissa nuoret ovat heränneet etsimään ja tutkimaan vanhempiensa juuria ja vierailemaan sukunsa syntymäseuduilla. Toivottavasti sama kehitys tarttuu Suomessa asuviin paluumuuttajanuoriin. Helena Miettinen Puheenjohtaja Inkerin kulttuuriseura |
Inkerin kulttuuriseura ry Inkerin kulttuuriseura ry on tehnyt vuodesta 1993 työtä inkeriläisen kulttuurin edistämiseksi ja elvyttämiseksi. Keskeisiä toimintamuotojamme ovat inkeriläisen kulttuurin ja yleensä inkeriläisyyden tutkiminen, inkeriläissyntyisten taiteilijoiden näyttelyiden ja konserttien järjestäminen, Inkeri-aiheisen kirjallisuuden tukeminen ja julkaiseminen. Lisää Inkerin kulttuuriseuran tulevista tapahtumista >> Inkerin Kulttuuriseura ry Walllininkatu 7 00530 Helsinki Toimisto on avoinna: ma-pe klo 10 - 16. Puhelin: (09) 2733 225 Sähköposti: koivujatahti (at) inkeri.com Puheenjohtaja: GSM: 045 132 9191 Sähköposti: koivujatahti (at) inkeri.com Sukututkimusjaos: Sähköposti: sukututkimus (at) inkeri.com Parhaiten tavoitat meidät toimistostamme tai puhelimella. Sähköposti toimii aina. Muiden inkeriläisjärjestöjen yhteystietoja  Inkerin kulttuuriseuran logossa on kuva Kupanitsan kirkon seinärappauksista. |