PROMIP

PROMIP Promoting migrants participation on vuonna 2008 käynnistynyt kaksivuotinen Grundtvig II-projekti, jonka tavoitteena on oppia toisten kumppanuusmaiden hyvistä käytännöistä maahanmuuttajien kotoutumistyössä.

Ajankohtaista

Lokakuussa 2009 käynnistyi PROMIP-projektiin liittyvä kyselytutkimus paluumuuttajien kotoutumiskokemuksista. Tutkimuksessä kysellään noin 30 paluumuuttajan ennakko-odotusten ja suomalaisen todellisuuden kohtaamista. Tuloksista raportoidaan kevään 2010 aikana.

Inkerin kulttuuriseura järjestää osana Grundtvig II Promoting migrants participation -projektia pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden maahanmuuttajavanhusten kotoutumisesta 9.12. 2009 klo 14. Inkerin kulttuuriseuran toimitilassa Wallininkatu 7:ssä. Mukana ovat Vanhustyön keskusliiton, Monihelin ja Alva ry:n, Helsingin vanhuusneuvostonn ja sisäasiainministeriön edustajat sekä lisäksi keskustelijoina on 3-4 maahanmuuttajaa.

Kumppaneina projektissa ovat: Inkerin kulttuuriseura on mukana kahdessa kaksivuotisessa Grundtvig II -ohjelmaan kuuluvassa elinikäisen oppimisen projektissa. Kumppanimme ovat:

Berami. Frankfurt

Amicis de la Unesco. Barcelona

Volkshochschule im Norden des Landkreises München.
Pohjoisen Münchenin alueen kansanopisto.

Edunet. Craiova. Romania.

Tromsø Voksenopplæringa.
Tromssan aikuiskoulutuskeskus

Tarkoituksena on saada maahanmuuttajat kiinnostumaan eri yhdistysten toiminnasta ja tulemaan siihen mukaan. Tavoitteena on myös kiinnostua erilaisesta kurssitoiminnasta. Aika usein maahanmuuttajat (ja erityisesti iäkkäät mamut) kiertävät työvoimatoimisto-Kela-sosiaalitoimisto-suomen kurssi-rataa vuosikausia ja "laitostuvat". Kun paluumuuttajien Suomessa asuvat sukulaiset ja syntyneet verkostot ovat venäjänkielisiä, niin vähäisetkin suomen taidot tahtovat unohtua ja kotoutuminen pitkittyy. Projektissa yritämme löytää yhteistuumin vastauksia siihen, mitä voisi tehdä eristäytymisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Inkerin kulttuuriseuran kohderyhmäksi on otettu suomea Helsingin työväenopistossa opiskeleva venäjänkielinen senioriryhmä. Projektivuonna heidän kanssaan on puhuttu paljon lapsuusmuistoista. Ennen joulua tehtiin joulukortteja ja ennen pääsiäistä maalattiin pääsiäismunia. Onko tämä tärkeää aikuiselle ihmiselle? Mielestäni on. Muistelen itsekin omien ystävieni kanssa "niitä aikoja, kun mummo kaalipiirakoita paistoi". Muistot ovat vahva side menneiden ja uusien sukupolvien välillä. Miten vielä voisin välittää suomalaisessa yltäkylläisyydessä ja samalla erilaisten kriisien keskellä ponnisteleville pojilleni kansani kokeman menneisyyden, jota ilman ei ole tulevaisuutta?

Myös senioriryhmän kurssinjälkeinen tulevaisuus mietitytti. Venäjällä on varsin vähän yhteiskunnallisesti aktiivisia seniorikansalaisia. Toki eläkeikäiset ahkeroivat datsoillaan ja kaitsevat lapsenlapsiaan ja "vaihtavat uutisia" lukuisten naapureiden, sukulaisten ja ystävien kanssa teetä siemaillessa. Käsityöt kiinnostavat kuitenkin monia. Syntyikin ajatus koota "käsityöläisten" ryhmä tekemään yhdessä jotakin. Samalla he voisivat oppia toisiltaan jotain uutta. Toiminnaksi ajatus ei muuttunut hetkessä. Venäjän perinteet eivät anna helposti periksi. Mutta nyt ryhmä on jo kokoontunut muutaman kerran Ljuba Mäkisen johdolla ja toivottavasti he jatkavat syksyllä Inkerin kulttuuriseuran uusissa tiloissa.

Alkutapaaminen pidettiin 24.-26.10. Frankfurtissa. Lue juttu.

Helsingissä helmikuussa

2009 projektikumppanimme vierailivat Helsingissä. Vieraamme tutustuivat paitsi Inkerin kulttuuriseuran, myös Familia-Clubin, Karjalan Liiton, Caisan ja Helsingin työväenopiston toimintaan. Saapumispäivän iltana vieraamme osallistuivat Inkerin seuran vetämään kulttuurikahvilan Kalevalan päivän itkuvirsiperinteeseen. Lähtöpäivänä monet ehtivät vielä käydä Ateneumissa, jossa oli juuri avattu Kalevala-näyttelyyn.

Tromssan toukokuinen tapaaminen

Tromssan kumppani tarjoaa perinteistä kotouttamista: norjan kieltä ja yhteiskuntaoppia. Vieraillessamme Tromssassa tarjoutui tilaisuus jutella sikäläisten maahanmuuttajien kanssa. Projektin koordinaattorilla Aili Mehiläisellä oli tilaisuus puhua venäläisnaisten kanssa. Ajanpuutteesta huolimalta tärkein tuli selväksi: jokainen opettelee kielen oppimisvaikeuksista huolimatta aktiivisesti norjaa saadakseen tulevaisuudessa työpaikan. Tosin kaikki valittivat, ettei tunneilta ja kotitehtäviltä jäänyt aikaa muuhun toimintaan, kun perhe-elämäkin vaatii veronsa.

Romaniasta muutetaan maailmalle

Romanialaiset nuoret naiset perustelevat aikeitaan muuttaa ulkomaille.

Partneritapaamisen pääteemana oli romanialaisten muutto muihin EU- maihin joko pysyvästi tai töiden perässä. "Kylmät" maat, kuten Suomi, eivät houkuttele montakaan lähtijää. Mieluummin lähdetään Portugaliaan, Espanjaan, Italiaan tai Saksaan. PROMIP-projektin romanialainen partneri EDUNET järjesti tapaamisen Save Our Children-organisaation edustajien sekä koulun opettajien kanssa, ja projektivierailla oli tilaisuus keskustella jo muualla työskentelevien miehen ja naisen sekä muuttoa suunnittelevan naisen kanssa. Ongelmana yhdessä EU:n köyhimmistä maista on, että töihin ulkomaille tai kokonaan muualle muuttavat hyvin koulutetut ihmiset, jotka olisivat tulleet toimeen omassakin kotimaassaan. Toiseksi suureksi ongelmaksi koetaan se, että lapset jätetään usein isovanhempien hoiviin tai kokonaan yksin lähdettäessä töihin ulkomaille. Heidän koulunkäyntinsä ja henkinen terveytensä usein kärsivät, kun omat vanhempansa tai yksi heistä on poissa. Vaakalaudalla ovat siis raha (ja materia) ja omien lasten hyvinvointi.

Tietoa toisesta Grundtvig II -projektista STEP. Step towards elderly people.

Päättyneet projektit:
Learning Europe towards a learning Democracy - Developing new methods for the integration of minority groups and migrants into society


www.inkeri.com Etusivu Etsintäpalsta Inkerin kulttuuriseura ry Historia ja kulttuuri Inkerikot Inkeri-kirjakauppa Inkerin kulttuurikanava Inkerin tapatietoa Kirjallisuutta Matkoja Inkeriin Perinneneuleita Projektit Sampo-korut Sukututkimus Tulevia tapahtumia Uutisia Vanhoja Inkeri-lehtiä Vatjalaiset По-русски In English På svenska Voterna Virtuaali-Inkeri Vankka annos tietoa historiallisesta Inkeristä: kuvia, karttoja, tarinoita, henkilöitä... Virtual-Ingermanland Inkeriradio Lähiradiossa keskiviikkoisin klo 16.45 taajuudella 100,3 MHz Keskustelupalstoja Suomi24.fi Venäjänkielinen Inkeriseuroja Suomessa Ruotsissa Virossa Pietarissa Karjalassa Muita yhdistyksiä Keravan paluumuuttajien yhdistys Villa Inkeri Infoa Caisan monikulttuurinen infopankki Kävijälaskuri Laskuri on lisätty sivulle 10.8.2006 Päivitetty 7.10.2008		PROMIP PROMIP Promoting migrants participation on vuonna 2008 käynnistynyt kaksivuotinen Grundtvig II-projekti, jonka tavoitteena on oppia toisten kumppanuusmaiden hyvistä käytännöistä maahanmuuttajien kotoutumistyössä. Ajankohtaista Lokakuussa 2009 käynnistyi PROMIP-projektiin liittyvä kyselytutkimus paluumuuttajien kotoutumiskokemuksista. Tutkimuksessä kysellään noin 30 paluumuuttajan ennakko-odotusten ja suomalaisen todellisuuden kohtaamista. Tuloksista raportoidaan kevään 2010 aikana. Inkerin kulttuuriseura järjestää osana Grundtvig II Promoting migrants participation -projektia pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden maahanmuuttajavanhusten kotoutumisesta 9.12. 2009 klo 14. Inkerin kulttuuriseuran toimitilassa Wallininkatu 7:ssä. Mukana ovat Vanhustyön keskusliiton, Monihelin ja Alva ry:n, Helsingin vanhuusneuvostonn ja sisäasiainministeriön edustajat sekä lisäksi keskustelijoina on 3-4 maahanmuuttajaa. Kumppaneina projektissa ovat: Inkerin kulttuuriseura on mukana kahdessa kaksivuotisessa Grundtvig II -ohjelmaan kuuluvassa elinikäisen oppimisen projektissa. Kumppanimme ovat: Berami. Frankfurt Amicis de la Unesco. Barcelona Volkshochschule im Norden des Landkreises München. Pohjoisen Münchenin alueen kansanopisto. Edunet. Craiova. Romania. Tromsø Voksenopplæringa. Tromssan aikuiskoulutuskeskus Tarkoituksena on saada maahanmuuttajat kiinnostumaan eri yhdistysten toiminnasta ja tulemaan siihen mukaan. Tavoitteena on myös kiinnostua erilaisesta kurssitoiminnasta. Aika usein maahanmuuttajat (ja erityisesti iäkkäät mamut) kiertävät työvoimatoimisto-Kela-sosiaalitoimisto-suomen kurssi-rataa vuosikausia ja "laitostuvat". Kun paluumuuttajien Suomessa asuvat sukulaiset ja syntyneet verkostot ovat venäjänkielisiä, niin vähäisetkin suomen taidot tahtovat unohtua ja kotoutuminen pitkittyy. Projektissa yritämme löytää yhteistuumin vastauksia siihen, mitä voisi tehdä eristäytymisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Inkerin kulttuuriseuran kohderyhmäksi on otettu suomea Helsingin työväenopistossa opiskeleva venäjänkielinen senioriryhmä. Projektivuonna heidän kanssaan on puhuttu paljon lapsuusmuistoista. Ennen joulua tehtiin joulukortteja ja ennen pääsiäistä maalattiin pääsiäismunia. Onko tämä tärkeää aikuiselle ihmiselle? Mielestäni on. Muistelen itsekin omien ystävieni kanssa "niitä aikoja, kun mummo kaalipiirakoita paistoi". Muistot ovat vahva side menneiden ja uusien sukupolvien välillä. Miten vielä voisin välittää suomalaisessa yltäkylläisyydessä ja samalla erilaisten kriisien keskellä ponnisteleville pojilleni kansani kokeman menneisyyden, jota ilman ei ole tulevaisuutta? Myös senioriryhmän kurssinjälkeinen tulevaisuus mietitytti. Venäjällä on varsin vähän yhteiskunnallisesti aktiivisia seniorikansalaisia. Toki eläkeikäiset ahkeroivat datsoillaan ja kaitsevat lapsenlapsiaan ja "vaihtavat uutisia" lukuisten naapureiden, sukulaisten ja ystävien kanssa teetä siemaillessa. Käsityöt kiinnostavat kuitenkin monia. Syntyikin ajatus koota "käsityöläisten" ryhmä tekemään yhdessä jotakin. Samalla he voisivat oppia toisiltaan jotain uutta. Toiminnaksi ajatus ei muuttunut hetkessä. Venäjän perinteet eivät anna helposti periksi. Mutta nyt ryhmä on jo kokoontunut muutaman kerran Ljuba Mäkisen johdolla ja toivottavasti he jatkavat syksyllä Inkerin kulttuuriseuran uusissa tiloissa. Alkutapaaminen pidettiin 24.-26.10. Frankfurtissa. Lue juttu. Helsingissä helmikuussa 2009 projektikumppanimme vierailivat Helsingissä. Vieraamme tutustuivat paitsi Inkerin kulttuuriseuran, myös Familia-Clubin, Karjalan Liiton, Caisan ja Helsingin työväenopiston toimintaan. Saapumispäivän iltana vieraamme osallistuivat Inkerin seuran vetämään kulttuurikahvilan Kalevalan päivän itkuvirsiperinteeseen. Lähtöpäivänä monet ehtivät vielä käydä Ateneumissa, jossa oli juuri avattu Kalevala-näyttelyyn. Tromssan toukokuinen tapaaminen Tromssan kumppani tarjoaa perinteistä kotouttamista: norjan kieltä ja yhteiskuntaoppia. Vieraillessamme Tromssassa tarjoutui tilaisuus jutella sikäläisten maahanmuuttajien kanssa. Projektin koordinaattorilla Aili Mehiläisellä oli tilaisuus puhua venäläisnaisten kanssa. Ajanpuutteesta huolimalta tärkein tuli selväksi: jokainen opettelee kielen oppimisvaikeuksista huolimatta aktiivisesti norjaa saadakseen tulevaisuudessa työpaikan. Tosin kaikki valittivat, ettei tunneilta ja kotitehtäviltä jäänyt aikaa muuhun toimintaan, kun perhe-elämäkin vaatii veronsa. Romaniasta muutetaan maailmalle Romanialaiset nuoret naiset perustelevat aikeitaan muuttaa ulkomaille. Partneritapaamisen pääteemana oli romanialaisten muutto muihin EU- maihin joko pysyvästi tai töiden perässä. "Kylmät" maat, kuten Suomi, eivät houkuttele montakaan lähtijää. Mieluummin lähdetään Portugaliaan, Espanjaan, Italiaan tai Saksaan. PROMIP-projektin romanialainen partneri EDUNET järjesti tapaamisen Save Our Children-organisaation edustajien sekä koulun opettajien kanssa, ja projektivierailla oli tilaisuus keskustella jo muualla työskentelevien miehen ja naisen sekä muuttoa suunnittelevan naisen kanssa. Ongelmana yhdessä EU:n köyhimmistä maista on, että töihin ulkomaille tai kokonaan muualle muuttavat hyvin koulutetut ihmiset, jotka olisivat tulleet toimeen omassakin kotimaassaan. Toiseksi suureksi ongelmaksi koetaan se, että lapset jätetään usein isovanhempien hoiviin tai kokonaan yksin lähdettäessä töihin ulkomaille. Heidän koulunkäyntinsä ja henkinen terveytensä usein kärsivät, kun omat vanhempansa tai yksi heistä on poissa. Vaakalaudalla ovat siis raha (ja materia) ja omien lasten hyvinvointi. Tietoa toisesta Grundtvig II -projektista STEP. Step towards elderly people. Päättyneet projektit: Learning Europe towards a learning Democracy - Developing new methods for the integration of minority groups and migrants into society