Inkeriaiheista kirjallisuutta
Tilaukset email koivujatahti@inkeri.com tai puhelimitse Tytti Piironen 050-5290 756

Tutustu myös muihin Inkeri-kirjoihin tästä>>>

Arvo Survo:



SUUR-SYNTY KIESUS:
Apokryfi Korpikansan Survon Arvon kertomana

Kuvitar 222 s. Sid. Hinta: 28€. Ilmestynyt 2006

"Arvo Survon kirja on uskomattoman laaja ja avara matka korpikansan maailmaankuvaan ja kokemisentapaan. Sanaston selitys auttaa paljon matkan varrella, jollei ole symboleista perillä." "Apokryfissä liikutaan monella tasolla. Runojen tammi ei ole enempää eikä vähempää kuin Linnunrata. Raamatun vaikutuksista syntyneet runot vaihtuvat ajoituksissa aamusta iltaan, koska Kiesus kulki ilmojen halki pitkin Linnunrataa." "Kuvittaren kirja on tyylikäs, inkeriläisillä Sampo-koruilla kuvitettu. Valokuvaaja Ivan Izviev on ne kuvannut. Historialliset esineet ja valokuvat ovat Pietarin Etnografisesta museosta." –

Tuula Hortamo, Iisalmen Sanomat

TEKSTINÄYTTEITÄ

Ote kappaleesta Sanasia saatteheksi

Apokryfin kautta on tarkoitus viedä lukijani Korpikansolaan, tarkemmin määräämättömään aikaan, jona uusi uskonto oli vasta saamassa jalansijaa itämerensuomalaisten kansojen tajunnassa ja elämässä. Kaikki tapahtuu, ei jossain mahdottoman kaukana, vaan itse Korpikansolassa tai sen rajoilla.

Säkeitä 51. runosta:
Korvat päässä kuulemahan
silmäsi selittämähän!
Alkoi kilkkaa kirkon kellot,
kumu kuulua salohon
saarella selällisellä,
manterella metsäisellä;
mikält’ kuului kirkon kellot,
sikälti paha pakeni.
Kumu kuului kellollinen,
äänet kirkon kantahuivat*
ympäri selän sinisen,
kautta ilman inkerehen;
korpi kertasi perässä,
jälestä salo järesti,
laine vastaan liplatteli,
aallot urkuina urisi.

Pien’ ukko nykeröparta
sai sanan sanoneheksi:
”Lähen kummaa katsomahan,
imettä imehtimähän,
kuta rauta riitelööpi,
mi vaski valitteloopi;
ei oo tuota ennen kuultu,
ei oo kuultu eikä nähty
rauvan rääkkyvän salossa,
vasken ääneen vaikeroivan,
kuin vain melskeessä sotien,
tasapäien tappelossa!”

Säkeitä 40. runosta:

Saapui Synty Saarenmaahan
kerallaan sanat suloiset
Laski päivän, laski toisen,
päivänäpä kolmantena
Saarenmaan savut näkyvät,
Saaren hierut häämöttävät.
Saapui laiva Saarenmaahan,
haaksi hiekalle väsähti;
santta-Pietari sanoopi,
santta-Anna arveloopi:
mihin viiähän venonen,
lykätähän Luojan laiva?”
Ei sanonut Suuri-Synty,
Kaikkivalta virkkaellut...

Jo oli perillä viestit,
sanoma kylihin kiiri
Suur-Synnyn sulasanoista,
terveheks’ tekemisestä.
Muori uunilla makasi,
harvahammas pangon päällä;
kerkui akka kiukahalta,
rukoeli reppänästä:
”Tule tänne, Synty Kiesus,
tule uutehen tupahan,
honkaisehen huonehesse
päässäsi pikikypärä;
kriiputtele, kraaputtele
saunan kiukaasta sysiä
teke tahna syljestäsi,
voie saunaisen sysistä,
päästä muori pangon päältä,
kivuista kovista akka!” ..
. Ylim Kiesus, Suuri-Synty
ei voinut olla kovana,
ei kantona kuurnehena*,
rissoin rauhatta elellä:
lähetti sula-sanansa;
luvan antoi armollinen
akan tupsahtaa tuvasta,
pangon päältä laskeutua
tervehenä, tuorehena,
selkä suorana kävellä;
tulla päitä päästämähän,
tekemähän terveheksi.
Kului siitä kuuru, toinen,
akka kepsahti* alaha*,
jo hyppäsi pangon päältä;
äsken rynkässä* ähissyt,
suulla hampaitta hymyili,
selkä suorana liversi.

Poimintoja liitteestä Mikä tuon sanan takana
alaha alas
kuurne kuuro
kepsahtaa äkillisestä, kevyestä asennonmuutoksesta
liikkeestä
rynkässä kumarruksissa
Ote liitteestä Tietoja Tieltä tullehia

51. runo Spankkovan Hintikkalassa on ollut eräs Mykkä-Uappo, joka jo 1930-luvulta alkaen käsin kirjoitteli kirkkokalentereita kaupaten niitä sitten halpaan hintaan. Mykkä-Uappo piti huolen siitä, että Inkerin heimo tiesi noudattaa kirkollisia pyhiä myös sortoaikoina.