www.inkeri.com
Etusivu
Etsintäpalsta
Grundtvig II -projekti
Inkerin kulttuuriseura ry
Historia ja kulttuuri
Inkeri-kirjakauppa
Inkerin kulttuurikanava
Inkerin tapatietoa
Kirjallisuutta
Matkoja Inkeriin
Inkerin perinneneuleita
Sampo-korut
Sukututkimus
Tulevia tapahtumia
Uutisia
По-русски
In English
Virtuaali-Inkeri
Vankka annos tietoa historiallisesta Inkeristä: kuvia, karttoja, tarinoita, henkilöitä...
Inkeriseuroja
Suomessa
Ruotsissa
Virossa
Pietarissa
Karjalassa
Muita yhdistyksiä
Keravan paluumuuttajien yhdistys
Villa Inkeri
|
|
Kansanmusiikkia parhaimmillaan. Petroskoilainen Sattuma-yhtye irrotteli perjantai-iltana paikallisen Kummisetä-pubin terassilla tuoreesti ja raikkaasti.
Tartossa tanssittiin ja muisteltiin
Tartossa juhlittiin 11 - 13.7. Viron inkerinsuomalaisen liiton kaksikymmenvuotista toimintaa näyttävin menoin. Inkeriläisten folkloreryhmät Pietarista, Petroskoista, Tveristä, Suomesta ja eri puolelta Viroa esittivät taitojaan Raatihuoneen torilla kaupungin sydämessä. Kaupunginmuseossa avattiin ulkosuomalaisten näyttely ja Kansallismuseossa Inkerin kulttuuriseuran Muistotyynyjä ja tarinatäkkejä - näyttely. Juhliin liittyi myös kaksi konferenssia ja illanvietto Inkeri-talon puistossa.
Einar Lukkanen (vas) ja Pekka Wikberg seuraavat Viron inkerinsuomalaisten liiton 20-vuotisista vaiheista kertovaa esitystä.
Neljäs yleisinkeriläinen maailmankonferenssi
Elokuussa 1987 ilmestynyt Punalippulehden Inkeri-numero herätti Neuvostoliitossa asuvien inkeriläisten etnisen tietoisuuden. Syksyn myötä 1988 perustettiin useita inkeriläisseuroja. Rekisteriin ehti ensimmäisenä Tarton inkerinsuomalainen seura. Samoihin aikoihin perustetun Pietarin Inkerin liiton virallistaminen kesti muutaman kuukauden kauemmin. Petroskoi sai oman liittonsa Karjalan suomalaisten Inkerin liiton myöhemmin vuonna 1989. Inkeri-into levisi myös Suomeen, jonne syntyi useita erilaisia Inkeri-yhdistyksiä.
Pietarin, Viron ja Karjalan Inkeri-liittojen toiminnan painopisteet olivat alusta alkaen erilaiset. Pietarin Inkeri-liiton toiminnassa painottui sosiaalinen vastuu Inkerinmaan vanhuksia kohtaan, kun taas Viron Inkerinsuomalaisen liiton toiminnassa korostui Suomeen matkustamisen helpottaminen. Petroskoin liitto profiloitui paitsi inkeriläisten, myös Neuvostoliittoon siirtyneiden suomensuomalaisten ja amerikansuomalaisten yhdyssiteeksi.
Kansallismuseossa pidetty kansanpukutyöpaja keräsi innokkaita kuulijoita. Myöhemmin Inkeri-talossa pidettiin myös muistotyynytyöpaja.
Ennen Tarton tapaamista eri maiden Inkeri-liitot ovat aikaisemmin kokoontuneet kolme kertaa: vuonna 1989 Tallinnassa, vuonna 1991 Hatsinassa ja vuonna 2001 Petroskoissa. Tapaamisten aikana on puhuttu inkeriläisyyden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tarton festivaalien yhteydessä järjestetty neljäs yleisinkeriläinen konferenssi jäi kuitenkin hieman tyngäksi. Tilaisuudelle oli varattu aikaa vain kolme tuntia ja ajasta valtaosan lohkaisi kuluneen kahdenkymmenen vuoden muistelu. Puheenvuorossa ehdotettuja yhteistyöehdotuksia tosin kirjattiin, mutta asioiden puntarointi jäi vaillinaiseksi ja työnjako sopimatta. Yhteistä tehtävää kuitenkin riittää, joten toivottavasti seuraava tapaaminen olisi nykyistä tahtia nopeammin.
Kaupungin halki kulkenut juhlakulkue toi esiintyjät Raatihuoneen torille. Juhlatunnelmaa uhannut sade taukosi kuin taikaiskusta ja vaihtui kesäiseksi auringonpaisteeksi.
Folklore-kavalkadi
Laulu ja tanssi antoivat värinsä Tarton kaksipäiväisille festivaaleille, jonne oli saapunut 20 folklore-ryhmää läheltä ja kaukaa. Ryhmät esiintyivät lauantaina pitkin päivää eri puolilla Tarttoa. Kuorojen ja tanssiryhmien yhteisesiintyminen sunnuntain pääjuhlassa oli komeaa katseltavaa ja kuunneltavaa. Noin 150 laulajan jättikuoro soi upeasti, samoin röntyskätanssit sujuivat vauhdikkaasti. Muutama yhtye loisti taidoillaan ylitse muiden: petroskoilainen Sattuma-yhtye, Sateenkaari Tveristä ja Korpi-yhtye Pietarista.
Olga Konkovan johtaman Korpi-yhtyeen esityksessä kaikuu kadonnut Inkeri.
Sattuma on kahden perheen yhtye. Siihen kuuluvat Arto Rinne ja hänen 18-vuotias tyttärensä viuluineen sekä Dmitri ja 15-vuotias Vladik Djomin. Sattuman ohjelmistossa on suomalaista, karjalaista ja inkeriläistä kansanmusiikkia suorastaan taiturimaisesti. Myös tveriläisen Sateenkaari on Kirpun perheen muodostama räväkkä yhtye, joka onnistuu tempaisemaan yleisönsä mukaan. Tiukimmin kiinni inkeriläisessä kansanperinteessä on pietarilainen Korpi, jonka ohjauksesta vastaa tutkija Olga Konkova. Inkeriläisiin kansanpukuihin pukeutunut Korpi esittää myös harvinaisempia inkerikkojen ja vatjalaisten lauluja.
Muistotyynyjä ja tarinatäkkejä näyttelyssä Viron kansallismuseossa on esillä Inkerin kulttuuriseuran elämäntarinallisia tekstiiliteoksia.
Muistotyynyjä, tarinatäkkejä ja opastusta juurten etsimisessä
Suomalaisten panos laulu- ja tanssirintamalla jäi pahasti muiden esitysten varjoon. Katsoja jäi miettimään, löytyisikö Suomesta innokkaita nuoria edes yhden tasokkaan yhtyeen verran. Inkerin kulttuuriseuran panos juhlilla oli kuitenkin huomattava. Inkeriläisten elämäntarinoita peilaavat tarinatäkit ja muistotyynyt seilasivat näytteille Viron kansallismuseoon ja Inkeritalossa perjantaina ja lauantaina toimineen sukututkimuspisteen asiantuntijoiden Pekka Wikbergin, Risto Toivosen ja Einar Lukkosen luokse oli jatkuva jono. Lisäksi Helena Miettinen piti inkeriläistä identiteettiä pohdiskelevan puheenvuoron lauantaina Tarton yliopiston museossa pidetyssä konferenssissa " Kaksi vuosikymmentä inkerinsuomalaistoimintaa.
Luovuutta ja vasaraa käyttäen tarinatäkit ja muistotyynyt löysivät paikkansa .
Epäviralliset keskustelut leppoisassa ympäristössä luovat pohjaa tulevalle yhteistyölle. Kuvassa (vas) Ruotsin Inkeri-liiton puheenjhotaja Inkeri Peterson
, Inkerin kulttuuriseuran hallituksen jäsen Elma Puidet ja kirjailija Tyyne Martikainen.
|